Hygieniahoitaja, TtM Anu Hintikka selvitti pro gradu -työssään potilaiden kokemuksia henkilökunnan käsihygienian toteutumisesta osana Husin käsihygieniakampanjaa. Tulosten perusteella potilaat pitävät terveydenhuollon henkilökunnan käsihygieniaa tärkeänä asiana ja myös kiinnittävät siihen huomiota. Kolme neljäsosaa vastaajista (77,1 %) kertoi hoitajan aina tai lähes aina desinfioivan kätensä ennen potilaskosketusta. Potilaiden kuvaama lääkäreiden vastaava käsihygienian toteuma oli 57,1 %. Potilaista yli 80 % koki, ettei saanut käsihygieniaohjausta hoitojaksollaan.

Lisäksi potilaat suhtautuivat positiivisesti kampanjaan, jossa heitä kehotettaisiin huomauttamaan hoitohenkilökuntaa käsihygieniasta.

Kyselyn perusteella henkilökunta ei ohjaa potilaita käyttämään käsihuuhdetta. Yleisimmin oli neuvottu desinfioimaan kädet osastolle tullessa ja wc-käynnin jälkeen, nämäkin vain viidesosalle potilaita.

Avoimien kysymysten perusteella ohjaus jää potilaiden mielestä vaillinaiseksi. Useassa vastauksessa todettiin, ettei henkilökunta ohjaa tai muistuta käsihuuhteen käytöstä:

”Ei kertaakaan puhuttu käsihuuhteesta.”

”Näin elämäni ensimmäistä kertaa sairaalassa ollessa olisin toivonut, että hoitajat olisivat antaneet ohjeet käsidesin käytöstä.”

Kysyttäessä vastaajilta, minkälaista ohjausta he toivovat henkilökunnalta, oli suusanallinen ohjaus toivotuin (74 %). Yli puolet vastaajista toivoi, että henkilökunta muistuttaisi käsihygieniasta ja yli puolet toivoi potilaiden käsihygieniasta kertovia julisteita.

Potilailta kysyttiin myös, miten he suhtautuisivat ajatukseen kampanjasta, jossa potilasta kehotettaisiin huomauttamaan tai muistuttamaan henkilökuntaa käsihygieniasta. Potilaat suhtautuivat positiivisesti: 77 % olisi valmis huomauttamaan lääkäriä tai hoitajaa käsihygieniasta.

Tutkimukseen osallistui 273 aikuispotilasta kuudesta eri tulosyksiköstä HYKS-sairaanhoitoalueella. Vastausprosentti oli 59,3 %. Noin puolet oli miehiä ja puolet naisia. Vastaajien keski-ikä oli 59,5 vuotta ja sairaalahoidon keskimääräinen pituus oli noin viikko. Tutkimus oli osa Anu Hintikan terveystieteiden maisteriopintoja Itä-Suomen yliopistossa.