Julkisten sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden järjestäjät kokevat palvelusetelin tarkoituksenmukaiseksi tavaksi järjestää kuntalaisten palveluita. Kunnissa ja kuntayhtymissä palveluseteliä pidetään myös monin osin mielekkäämpänä kuin ostopalveluita.

Palveluseteliä pystyttäisiin kuntien mielestä kuitenkin myös kehittämään reilusti. Muun muassa palvelusetelin arvo ja rajattu käyttö sekä byrokratia mietityttävät.

Tiedot ovat peräisin palveluseteliratkaisuja toimittavan Vaanan tekemästä kyselystä, johon vastasi 133 kuntatyöntekijää ja -päättäjää.

Joka kymmenes kuntavastaaja arvioi, ettei palvelusetelin arvo riitä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Etenkin kunnissa kannetaan huolta sosiaalipalveluihin kohdennettujen palvelusetelien matalasta arvosta.

Palvelusetelin arvon määrittämisessä kaivataan myös yhteistyötä yrittäjien kanssa.

Palvelusetelin käytön laajentamiselle puolestaan nähdään perusteita etenkin terveyspalveluissa.

Nykyistä matalampaa byrokratiaa toivotaan helpottamaan yrittäjien hakeutumista palvelusetelipalveluiden tuottajaksi.

Kunnat pitävät kyselyn mukaan palvelusetelipalveluiden laatua hyvänä. Samalla selvityksestä kuitenkin käy ilmi, että kunnat tutkivat heikosti palvelusetelin keskeisiä vaikutuksia esimerkiksi juuri palveluiden laatuun tai niiden saatavuuteen, saati kuntatalouteen.

Kuntien tuntuma palveluiden laadukkuudesta perustuu kuntalaisten antamaan palautteeseen. Palveluseteliasiakkaat ovat valtaosin olleet tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun, kunnista kerrottiin Vaanalle.

Kuntatyöntekijät arvioivat, että palvelusetelillä on ollut myönteistä vaikutusta paikalliseen elinkeinoelämään. Setelin käyttöönotto on lisännyt yritysten määrää kunnissa ja lisännyt yritysten palvelutarjontaa. Tämä buustaa edelleen alueellista elinvoimaa.

Palvelusetelituottajat puolestaan kertoivat selvityksessä, että palveluseteli ei avaa hunajapurkkia yrityksille. Vaana kysyi liki 200 palvelusetelituottajalta, millaisia vaikutuksia palvelusetelillä on ollut niiden myynnin kasvuun.

Vastausten perusteella julkinen järjestäjä pystyy hyvin vastaamaan markkinanhallinnasta, ja myynnin ja lisämyynnin kasvu on jäänyt maltilliseksi.

Palveluntuottajat kokivat, että palvelusetelin käyttöönotto on kirittänyt ne parantamaan palveluiden laatua. Samalla yritykset toivat ilmi, että niiden näkökulmasta palvelusetelijärjestelmän suurimpiin haasteisiin lukeutuvat esimerkiksi palvelusetelin arvo, kuntien säästötoimenpiteet, osaavan työvoiman hankinta ja erikokoisten yritysten välinen kilpailu.

Palveluntuottajat katsovat, että yritys ei useinkaan saa palvelusetelipalveluissa korvausta, mikä heidän tulisi saada. Niiden mielestä setelin liian pieni arvo on ongelma yritysten kannattavuuden, mutta myös asiakkaille koituvien kustannusten näkökulmasta.

Kuntien säästötoimenpiteet taas ovat johtaneet siihen, että asiakkaiden voi olla hankala saada palveluseteliä.

Alalle on ollut hankalaa houkutella nuoria ja muutenkin osaavien ja motivoituneiden työntekijöiden rekrytointi on haasteellista. Lisäksi yksinyrittäjät ja pienet yritykset kokevat raskaaksi sen, että ne joutuvat kilpailemaan suurempien firmojen kanssa.