Tutkimuksen keskeinen löydös liittyy liikunnan merkitykseen myönteisten tunnekokemusten tuottajana työarjessa. Tunnekokemukset vaikuttavat merkittävästi yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin, työilmapiiriin sekä työviihtyvyyteen.

Nämä puolestaan ovat tärkeitä tekijöitä työhön sitoutumisen, työtyytyväisyyden ja työn tuottavuuden näkökulmista.

Työilmapiirin kokonaiskokemus on tunnekijöiden tarkastelun perusteella muuttunut läheisyyden ja vapauden suuntaan poispäin kontrollista. Työstressi on vähentynyt ja työilmapiiriä kuvataan myönteisemmin kuin vuotta aiemmin tehdyssä vastaavassa kyselyssä.

Lähes joka toinen suomalainen (47 %) kokee onnistumisen tunteita työarjessaan päivittäin. Myönteistä työilmapiiriä kuvattiin erityisesti huumorintajuiseksi (22 %) ja joustavaksi (21 %). Kaikkein eniten työyhteisöissä on lisääntynyt kokemus kannustavasta ilmapiiristä (13 % >19) eli tunnekokemus, jota helmikuussa 2020 työarkeen toivottiin eniten lisää.

Työelämän asia- ja suorituskeskeisyys on edelleen tärkeää: lähes joka neljäs (23 %) vastaaja kuvaa oman työpaikkansa ilmapiiriä tehokkaaksi ja asialliseksi. Vaikka työilmapiiriä leimaa edelleen tunnekokemus kiireestä ja stressistä, kumpaakin koetaan vähemmän kuin ennen koronaa (kiireinen 39 % > 35%, stressaantunut 32 % > 29%).

Yksityisellä sektorilla korostuvat tehokkuus, joustavuus ja kilpailullinen ilmapiiri. Julkisella puolella painottuvat enemmän yhteisöllisyys, turva ja pysyvyys.

Nousevina työilmapiirin kuvaajina tulevat esiin etenkin arvostettu, iloinen ja innostunut, sekä toisaalta myös lannistava, rauhaton ja levoton. Eniten työarkeen kaivataan lisää kokemusta siitä, että asiat ovat järjestyksessä.

Usein liikkuvat (4 x vk tai enemmän) kokevat selvästi enemmän myönteisiä tunteita työarjessaan kuin vähän liikkuvat (1 x vk tai alle). He ovat myös tyytyväisempiä työpaikkaansa (39 % NPS 9–10) ja kokevat työssään enemmän onnistumisen tunteita.

Aktiiviliikkujien työarki on yhtä kiireistä, mutta vähemmän stressaavaa. Työilmapiiri koetaan kannustavammaksi, reilummaksi ja työarjessa koetaan enemmän innostuksen, arvostuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jopa luovuutta.

Vähän liikkuvilla ahdistava ja painostava tunnekokemus on yleisempää. Vähän liikkuvassa ryhmässä korostuvat 25–34-vuotiaat yksityisellä sektorilla työskentelevät naiset.

Kaiken kaikkiaan liikunta-aktiivisuus tutkimuksen perusteella laskee iän myötä.

Vastaava tutkija Isa Merikallio pitää liikunnan ja myönteisten tunnekokemusten yhteyttä työelämän kannalta erittäin merkittävänä asiana.

– Työilmapiiristä käyty keskustelu on yleisesti ottaen painottunut psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Vaikuttaa siltä, että keskustelusta on unohdettu ihmisen fyysinen perusta sekä fyysisen ja psyykkisen olemuspuolen vuorovaikutus. Keho ja tunteet kulkevat käsi kädessä, Merikallio sanoo tiedotteessa.

Merikallio toivookin, että liikunnan merkitystä arvioitaisiin työpaikoilla paitsi työkyvyn, erityisesti työviihtyvyyden ja työilmapiirin kehittämisen kannalta.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmikuussa 2021. Löydöksiä verrattiin helmikuussa 2020 eli juuri ennen koronapandemian alkua tehdyn aiemman henkilöstöpalveluyritys Eezy Oyj:n työelämätutkimuksen tuloksiin.