Tutkimuksessa selvitettiin täysikäisten suomalaisten tunteita ja sitoutumista julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon sekä toimialan suurimpiin brändeihin. Brändeistä mukana ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus, Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna. Empatiatutkimus paljastaa kansalaisten tunnot koronapandemian kuormittaman terveystoimialan toimijoita kohtaan.

Kaikista vastaajista lähes 60 prosenttia kokee julkista terveydenhuoltoa kohtaan positiivisia tunteita. Negatiivisia tunteita kokee hieman yli neljännes. Yleisimpiä kokemuksia positiivisia tai negatiivisia tunteita ilmaisseiden vastaajien joukossa ovat tyytyväisyys (30 %), pettymys (17 %) ja myötätunto (11 %).

Myös yksityisen terveydenhuollon aiheuttamat tunteet ovat pääosin myönteisiä. Yli puolet vastaajista kokee positiivisia ja vain viidennes negatiivisia tunteita. Yleisimpiä tunteita ovat tyytyväisyys (28 %), kiinnostus (15 %) ja helpotus (13 %).

NayaDaya Oy:n empathy evangelist Maria Kausto-Turnerin mukaan yli vuoden kestäneen pandemian jälkeen suuri osa kansasta kokee sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon hoitavan tehtävänsä riittävän hyvin. Molemmilla sektoreilla yleisin tunne on tyytyväisyys – erot nousevat näkyviin tyytyväisyyden takana.

– Julkinen terveydenhuolto herättää myötätuntoa ja ylpeyttä mutta myös pettymystä ja pelkoa. Yksityinen terveydenhuolto saa aikaan enemmän kiinnostusta ja helpotusta. Pettymystä ja pelkoa on vähemmän, mutta suuttumuksen, halveksunnan ja inhon tunteet ovat yksityisellä sektorilla julkista yleisempiä. Tulokset ilmentävät kansalaisten erilaista suhtautumista verorahoilla ylläpidettäviin palveluihin ja yksityiseen liiketoimintaan, Kausto-Turner toteaa tiedotteessa.

Käyttäytymismatriisin perusteella vastaajien tunteet ennakoivat välttelyä suhteessa julkiseen terveydenhuoltoon (23 %) useammin kuin suhteessa yksityiseen terveydenhuoltoon (15 %).

Toisaalta yksityisen sektorin kaksinkertainen määrä merkityksettömyyttä (yksityinen 27 % vs. julkinen 14 %) kertoo, että yli neljännekselle suomalaisista yksityinen terveydenhuolto ei ole relevanttia.

Terveydenhuollon brändivertailussa positiiviset ja negatiiviset tunteet sekä tunteiden puute jakautuvat seuraavasti: Hus herättää eniten sekä positiivisia (54 %) että negatiivisia (17 %) tunteita.

Yksityisistä brändeistä kärkeen kiilaa Terveystalo (pos. tunteet 45 %, neg. tunteet 12 %). Lähituntumassa seuraa Mehiläinen (pos. tunteet 41 %, neg. tunteet 14 %). Haastajan roolissa on Pihlajalinna (pos. tunteet 30 %, neg. tunteet 15 %)

Tunteiden puute (merkityksettömyys) on yleisintä Pihlajalinnaa kohtaan (Pihjalalinna 55 %, Mehiläinen 45 %, Terveystalo 43 %, Hus 29 %). Brändeistä tunnetuin on Terveystalo (Terveystalo 95 %, Mehiläinen 94 %, Pihlajalinna 79 %, Hus 70 %).

Yleisin brändien herättämä tunne on tyytyväisyys. Hus saa yksityisiä brändejä enemmän aikaan myötätuntoa, ylpeyttä ja ihailua. Yksityiset brändit synnyttävät enemmän kiinnostusta.

– Kiinnostus on osallistava tunne, jonka avulla brändi voi vetää puoleensa kilpailijoiden pettyneitä tai tyytyväisiä, mutta heikosti sitoutuneita, asiakkaita tasaväkisessä tilanteessa. Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat tunnekokemusten näkökulmasta tiukassa nipussa, jossa empatia ja brändin tunneälykkyys voivat tarjota tien erottautumiseen ja kilpailuetuun, Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) toimitusjohtaja Jari Perko sanoo.

NayaDaya Oy:n CEO Timo Järvinen nostaa esiin aikaisemman tutkimuksen, jossa NayaDaya selvitti suomalaisten tunteita ja osallisuutta suhteessa omaan terveyteensä. Aiemmin tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan ainoastaan hieman yli viidennes kansalaisista kokee omaa terveyttään kohtaan positiivisella tavalla sitouttavia tunteita. Yksityisten terveysbrändien kohdalla tulos on likipitäen sama.

– Jos kansalaiset eivät koe kovin yleisesti kiinnostusta eivätkä ylipäätään osallistavia tunteita terveyttään kohtaan, onko ihme, että terveysbrändit eivät sitouta ihmisiä tämän enempää? Jos terveyspalvelujen tuottajat saisivat kansalaiset kiinnostumaan laajemmin terveydestään, elintavoistaan ja hyvinvoinnistaan, ehkä myös brändit saisivat osansa sitouttavista tunteista. Tässä terveydenhuollon brändien ja kansanterveyden edut kohtaavat toisensa, Järvinen summaa.