Tässä hyvä uutinen: 85 prosenttia suomalaisista työpaikoista tukee henkilöstöliikuntaa erilaisin keinoin.

Liikunnan tukeminen on tyypillistä nimenomaan suurille työyhteisöille, joissa käytännössä kaikissa tuetaan liikuntaa rahallisesti tai muuten palveluja järjestämällä.

Liikuntaseteleitä tai vastaavia maksuvälineitä käyttää kahdeksan yhdeksästä liikuntaa tukevista ja kolme neljästä kaikista työnantajista. Henkilöstöliikunnan kulut ovat työnantajien arvioiden mukaan henkilöä kohden 231 euroa vuodessa.

– Rahallisen panostuksen osalta kasvu on taittunut ja vaikuttaisi siltä, että katto alkaa olla saavutettu. Rahan rinnalle näyttää nousseen yhä enemmän työskentelytapoihin ja työkulttuuriin liittyviä asioita, kuten liiallista istumista ehkäiseviä ja taukoliikuntaa lisääviä toimenpiteitä, Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson toteaa tiedotteessa.

Kaikki työntekijät eivät käytä työnantajien tarjoamia etuja hyväkseen. Useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä, vaikka se olisi saatavilla.

– Asiasta viestimisessä näyttäisi olevan haasteita monessa työyhteisössä. Työntekijät eivät välttämättä tunnista käytössä olevia palveluja ja monelle on epäselvää, onko heillä mahdollisuutta antaa palautetta tavoista, joilla työnantaja tukee liikuntaa. Eri viestintäkanavien ohella henkilökohtaisella viestinnällä ja työtoverien kannustuksella on suuri merkitys.

Erityisesti vähän liikkuvien tavoittaminen ja tukeminen on haasteellista. Enemmistössä liikuntaa tukevista työpaikoista aiotaan panostaa liikunnallisesti passiivisten aktivointiin, mutta heidän saaminen liikkeelle vaatii työnantajilta selkeää toimintasuunnitelmaa, yrityskulttuurin kehittämistä sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

– Henkilöstöliikunnan tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on kuitenkin edelleen puutteellista ylipäänsä.

Liikuntaa käytetään vain harvoin fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa tai niistä palautumisessa. Vain kuudessatoista prosentissa niistä työpaikoista, joissa tehdään raskaita töitä, käytetään liikuntaa apuna.

– Fyysisesti raskaissa töissä liikunnalla on iso merkitys niin työkyvyn, tuki ja liikuntaelinten terveyden kuin esimerkiksi tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta. Kyseessä ei ole tällöin vain henkilöstöetu, vaan vakavasti otettava osa työkykyriskien hallintaa ja työhyvinvoinnin johtamista.

– Tilanteen paranemiseksi tarvitaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja liikunnan ammattilaisten kanssa. Asiantuntijoiden tukea pitäisi suunnata erityisesti työkykyriskissä oleville.