Viime keväänä koronaepidemian leviämisen myötä alkoi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Kys) pohdinta, kuinka potilas- ja työturvallisuutta voitaisiin lisätä tarttuvien tautien osalta.

Potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen ja ylilääkäri Marjo Kervinen kehittelivät ideaa teknologian hyödyntämisestä altistusketjujen jäljittämisessä sairaalan sisällä, kerrotaan Kysin uutisessa. Ideoinnista syntyi covid-19-jäljittämisen parantaminen –hanke. Pohjois-Savon liiton kautta hankkeelle myönnettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta.

Hankkeen aikana Kysin päivystysalueella järjestettiin pilotti, jossa testattiin RFID-teknologiaan perustuvaa järjestelmää altistuskontaktien jäljittämisessä. Pilotissa vapaaehtoiset henkilökunnan jäsenet kantoivat työvuoroissa mukanaan RFID-tunnisteita, joiden liikkeistä päivystysalueelle asennetut RFID-lukijat tallensivat tietoa. Pilotissa ei jäljitetty oikeita altistumisia, vaan järjestelmään kertynyt tieto oli anonyymia. Kertyvän tiedon avulla tarkasteltiin muun muassa järjestelmän luotettavuutta.

Hankkeessa testattu tunnistusteknologia perustui RFID-lukijoihin sekä RFID-tunnisteisiin. RFID-teknologia on hyvin vakiintunutta ja sitä hyödynnetään laajasti muun muassa kulunvalvonnassa, erilaisissa parkkiratkaisuissa ja toimitusketjujen hallinnassa. RFID-teknologiaa käytetään myös terveydenhuollossa. Käyttöaiheina voivat olla esimerkiksi potilasturvallisuuden parantaminen, virheiden ehkäiseminen tai potilaiden odotusaikojen lyhentäminen. Hankkeessa toteutetun pilotin avulla oli tarkoitus arvioida RFID-teknologian soveltuvuutta uuteen käyttötarkoitukseen, eli altistusten jäljittämiseen hoitohenkilöstön joukossa.

Digitaalisen tiedon hyödyntäminen epidemiologisesta näkökulmasta on ollut ajankohtainen aihe pandemian aikana. Digitaalisen epidemiologian saralla on pandemian ymmärtämiseksi analysoitu tietoa erilaisista digitaalisista tietolähteistä, kuten älypuhelimista, terveysrekistereistä ja ympäristön seurantatiedoista.

Sairaalaympäristössä erilaiset digitaaliset tietolähteet ovat rajattuja, sillä esimerkiksi henkilökohtaisen älypuhelimen kantaminen ei aina ole mahdollista työntekijöiden eikä potilaidenkaan kohdalla. RFID valittiin testattavaksi menetelmäksi, koska sen kanssa voi käyttää passiivisia ja kertakäyttöisiä tunnisteita. Passiiviset tunnisteet ovat edullisia, eivätkä ne vaadi huoltoa tai paristoja. Näin ollen järjestelmä olisi tarpeen vaatiessa käyttöönotettavissa myös isoille kohderyhmille.

Hankkeessa kertyneitä kokemuksia tullaan Kysissä hyödyntämään tulevien paikannus- ja seurantahankkeiden parissa. Myös järjestelmän toimittaja ja Kysin kumppani Istekki on saanut ainutlaatuisia käyttökokemuksia tulevaisuutta varten.

Hankkeen johtajana toimi potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen ja projektikoordinaattorina tutkimushoitaja Sonja Julkunen. Lisäksi hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistui Kysin tietohallinnon hankekoordinaattoreita. Hanke alkoi 3.8.2020 ja päättyi 31.05.2021.

Lue myös: