Kuopion yliopistollinen sairaala (Kys) aloittaa hedelmöityshoidot luovutetuilla munasoluilla ja siittiöillä. Hoitoja varten tarvitaan sukusoluja vapaaehtoisilta luovuttajilta.
Tavoitteena Kysissä on päästä aloittamaan hoidot vuoden alkupuolella. Parhaillaan haetaan sukusolujen luovuttajia.
Munasoluja voi luovuttaa 22–35-vuotias nainen ja siittiöitä 20–45-vuotias mies. Luovuttajan tulee olla terve, eikä hänellä itsellään tai lähisukulaisella saa olla vakavia perinnöllisiä sairauksia.
– Tärkeintä on kuitenkin oma halu auttaa lapsettomuudesta kärsiviä, korostaa naisten poliklinikan osastonylilääkäri Ilkka Järvelä tiedotteessa.
Luovuttajalle korvataan käynneistä aiheutuvat matkakulut ja peruspäiväraha käyntipäiviltä. Munasolun luovuttajalle maksetaan lisäksi erillinen 250 euron kulukorvaus munasolun keräyksestä, sillä toimenpide on vaativampi ja vie aikaa.
Kysin sukusolupankkiin luovutetut solut menevät Kysissä lahjasukusoluhoitoa saaville potilaille, joita voi olla myös Kysin alueen ulkopuolelta. Luovuttaja voi halutessaan määrätä tarkemmin luovuttamiensa sukusolujen käytöstä.
Munasolujen ja siittiöiden lisäksi Kys ottaa vastaan myös alkioita pariskunnilta, jotka ovat olleet aiemmin hedelmöityshoidoissa.
Lahjasukusoluhoidoilla voidaan auttaa lapsen saamisessa niitä pariskuntia, joilla ei ole omia sukusoluja tai ne ovat vaurioituneet esimerkiksi aiemman syöpähoidon vuoksi.
Luovutetuilla soluilla hoidetaan myös pariskuntia, joiden omien sukusolujen käyttö ei ole syntyvälle lapselle turvallista esimerkiksi perinnöllisen sairauden takia. Myös naisparit ja yksin lasta toivovat naiset tarvitsevat luovutettuja siittiöitä tullakseen raskaaksi.
Saman luovuttajan sukusoluilla voidaan yrittää saada lapsia korkeintaan viiteen eri perheeseen.
Lahjasukusolun saajalle ei kerrota missään vaiheessa luovuttajan henkilöllisyyttä. Saaja saa tietää luovuttajasta vain ulkoiset piirteet eli hiusten, ihon ja silmien värin, pituuden ja etnisen taustan. Näiden perusteella valitaan sopiva lahjasolu.
Laki edellyttää, että sukusoluluovuttajan henkilötiedot ilmoitetaan Valviran ylläpitämään luovutusrekisteriin. Lahjasukusolusta syntynyt henkilö voi 18 vuotta täytettyään saada Valviralta tiedon lahjoittajan henkilöllisyydestä.
Sukusolujen luovuttajalla ei kuitenkaan ole syntyvään lapseen liittyviä juridisia oikeuksia eikä velvoitteita. Hänellä ei myöskään ole oikeutta selvittää mahdollisesti syntyneen lapsen henkilöllisyyttä.
Suomessa noin viidennes kaikista hedelmöityshoidoista tehdään luovutetuilla sukusoluilla. Vuoteen 2019 saakka lähes kaikki lahjasukusoluhoidot tehtiin yksityisessä terveydenhuollossa. Jatkossa lahjasukusoluja käytetään myös julkisella sektorilla yliopistosairaaloissa, joista osa on jo aloittanut toiminnan.
Ilkka Järvelä arvioi, että hoitojen aloittaminen myös julkisella puolella lisää niiden kysyntää, koska kulut hoitoa saaville ovat huomattavasti pienemmät kuin yksityisellä.
Hoitoon pääsyn nopeus riippuu solujen saatavuudesta. Näin ollen luovutussukusoluilla tehtävää hedelmöityshoitoa eivät koske laissa määritellyt hoitoon pääsyn määräajat.
– Hoidon ennuste lahjasukusoluilla on hyvä. Tarkkoja lukuja emme vielä tiedä, mutta muissa yliopistosairaaloissa raskaus on lähtenyt liikkeelle noin 30–50 prosentissa aloitetuista hoidoista, Järvelä päättää.
OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta. Muut, tee tilaus täällä.
Lue myös:
