Miltä terveyspalvelut näyttävät, kun takana on kymmenisen vuotta valinnanvapautta?Tätä valottaa Hankenin tuore raportti Ruotsin kokemuksista. Raportti oli Sitran rahoittama.

Ruotsissa uusia yksityisiä palveluntuottajia on syntynyt runsaasti. Asukkaiden lääkärikäynnit ovat kasvaneet merkittävästi.

Kuitenkin laajat valinnanmahdollisuudet ja nopeampi hoitoonpääsy on toteutunut lähinnä tiheään asutuilla alueilla. Alueiden asukkaat myös ovat verrattain nuoria ja hyvinvoivia.

Kolikon kääntöpuoli onkin se, että Ruotsissa on viitteitä siitä, että paljon hoitoa tarvitsevien asema on valinnanvapauden myötä heikentynyt. Tähän vaikuttaa se, että hoitosuhteet ovat katkonaisia. Koordinointi eri palveluntuottajien välillä ei toimi.

Suomi voi ottaa valinnanvapauden käyttöönotossa Ruotsin kokemuksista opiksi, toteaa Hanken Centre for Corporate Governancen tutkija Niilo Luotonen raportissa.

Haastavaa valinnanvapauden soveltaminen tulee joka tapauksessa olemaan.

Haasteet juontavat juurensa esimerkiksi Suomen erilaisista lähtökohdista valinnanvapausuudistukseen kuin mitä Ruotsissa on ollut.

Ruotsissa väestöpohja on edullisempi terveyspalvelujen tuotantokustannusten kannalta. Lisäksi Ruotsin maakäräjillä oli valinnanvapauden alkaessa jo pitkä kokemus terveyspalvelujen järjestämisvastuusta, kun Suomen maakunnat taas olisivat samassa tilanteessa vasta perustettuja.

Toisaalta tämä antaa Suomen maakunnille mahdollisuuden rakentaa käytännöt maanlaajuisten kustannus- ja terveystietojen keräämiseen ja hallintaan, Luotonen totesi raporttia käsitelleessä seminaarissa.

Nimenomaan vertailukelpoinen tieto ja sen tehokkaasti johdettu hyödyntäminen ovat avainroolissa valinnanvapauden toimivuuden kannalta.

Maakuntien on voitava tehdä itsenäisiä ratkaisuja, koska niiden väestöpohjat ovat niin erilaisia ja tämä heijastuu suoraan terveyspalveluiden asukaskohtaisissa eroissa. Maakuntien sotepäättäjät voivat edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä alueellaan esimerkiksi korvausperiaatteiden oikealla suunnittelulla.

Kaikkein keskeisimpänä tekijänä valinnanvapausuudistuksen onnistumisessa raportti pitää sitä, että terveyspalveluiden järjestäjän ja tuottajan roolit ovat todella eriytetty toisistaan.

Maakunnissa tarvitaan riittävää johtamisosaamista, jotta tämä onnistuu, samoin kuin mielekkään kannustinjärjestelmän luominen ja seuranta.