Eduskunnassa päätetty koronarokotuskorvaus johtaa siihen, että yksityiseltä rokotuksen hankkiva joutuu maksamaan itse ”10 euron ylimenevän osan”, varoittaa Lääkäripalveluyritykset ry. Työterveydessä maksaja on työnantaja.

Edunvalvontajärjestön mukaan korvaus jäi alihintaiseksi, kun eduskunta päätti viime torstaina hallituksen esityksestä, että yksityiseltä palveluntuottajalta hankitusta koronarokotuksesta korvataan Kelan kautta 10 euroa rokotuskerralta.

– 10 euron korvaus ei kata kaikkia palveluntuottajille aiheutuvia kustannuksia. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että yksityiseltä sektorilta kyseisen rokotuksen hankkiva joutuu maksamaan itse 10 euron ylimenevän osan. Työterveyshuollossa tämän ylimenevän osan maksaa työnantaja. Hallituksen linjaama tavoite 100 prosentin rokotuskorvauksesta ei siis toteudu, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen toteaa tiedotteessa.

LPY: Kilpailuttaminen olisi paljastanut ”oikean summan”

LPY:n mielestä koronarokotuskorvauksen olisi voinut asettaa oikealle tasolle kilpailuttamalla rokotukset. Valtio olisi voinut antaa rokottamisen kilpailuttamisen valtion ja kuntien omistaman, julkisiin hankintoihin erikoistuneen Hanselin tehtäväksi, järjestö huomauttaa. Kilpailuttamalla olisi saatu selville, ”mikä olisi oikea Kelan kautta maksettava korvaussumma”. Kilpailuttaminen olisi myös LPY:n mukaan helpottanut rokotteiden jakelun toteuttamista.

– Hansel on erikoistunut myös palveluhankintojen toteuttamiseen. Se on kilpailuttanut muun muassa valtion työntekijöiden työterveyspalvelut jo toistakymmentä vuotta. Miksi hallitus ei halunnut hyödyntää Hanselin osaamista ja kilpailuttaa koronarokotuksia? Partanen ihmettelee.

Uusi Suomi kertoi jo aiemmin 10 euron linjauksen aiheuttamasta pettymyksestä. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa piikin antamiseen ja rokotusten järjestelyyn kuluva työaika sekä tarvikkeet, kuten ruiskut, maskit ja suojavaatteet. Rokoteaineen maksaa aina valtio.

– Meille annettujen tietojen mukaan rokottamisen todelliset kulut ovat niin yksityisellä kuin julkisellakin noin 20–30 euroa, sanoo sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hali ry:n johtaja Hanna-Maija Kause totesi helmikuussa.

Kause kertoi, että rokottamisen kuluista on vaikea saada yksiselitteisiä laskelmia erityisesti julkiselta sektorilta.

– Emme ymmärrä, miten kukaan on voinut laskea rokottamisen kuluiksi vain kymmenen euroa per rokotus.

Yli 2 miljoonaa suomalaista käy yksityisellä

LPY huomauttaa, että hallituksen tavoitteena oli työmarkkinajärjestöjen 6.1.2021 tekemän esityksen mukaisesti turvata koronarokotuksen maksuttomuus jokaiselle riippumatta siitä, hankkiiko rokotuksen julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.

– Yksityisen perusterveydenhuollon palveluita käyttää säännöllisesti reilusti yli 2 miljoonaa kansalaista. Näiden asiakkaiden hoidon toteuttamiseen yksityisillä palveluntuottajilla on tuhansia rokottamispätevyyden omaavia ammattilaisia sadoissa toimipisteissä ympäri Suomea. Näitä resursseja kannattaa hyödyntää myös koronarokotusten toteuttamisessa, jotta rokotuskattavuus saavutetaan mahdollisimman nopeasti, Partanen toteaa.

Rokotteiden saatavuudessa on ollut haasteita, mutta LPY odottaa tilanteen parantuvan merkittävästi huhtikuussa. Järjestö muistuttaa, että rokotuskattavuuden saavuttaminen mahdollisimman nopeasti on keskeinen keino koronapandemiasta eroon pääsemiseksi.

Näin hallitus arvioi korvaustaksaa

Hallituksen esityksessä todetaan, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Akava ry, Suomen Yrittäjät, Hyvinvointiala HALI ry ja Lääkäripalveluyritykset LPY ry pitivät esitysluonnoksessa esitettyä 10 euron korvaustaksaa liian matalana. Suurimmassa osassa taksan määrä ehdotettiin nostettavaksi 20 euroon.

KT Kuntatyönantajat sen sijaan piti 10 euron korvaustaksaa liian korkeana ja katsoi, että määrä on kaksinkertainen korvaus rokotustapahtuman yksikkökustannuksista. Valtiovarainministeriö piti 10 euron tasoa riittävänä. Osa taksan tasoa kommentoineista katsoi, että korvauksen tulisi olla saman suuruinen kunnille ja yksityisille palveluntuottajille.

Hallituksen esityksen mukaan kunnat päättävät, käytetäänkö rokotusten toimeenpanoon työterveyshuoltoja. Rokottavan hoitajan työpanoksen kustannuksen arvioidaan olevan noin 50 euroa tunti, kun tuntikustannuksessa on huomioitu tila-, tarvike- ja hallintokustannukset sekä muut tuotantokustannukset. Massarokotuksissa yksi rokotus veisi viisi minuuttia.

”On arvioitu, että hoitaja pystyy rokottamaan yhden henkilön ja kirjaamaan ylös toimenpiteeseen tarvittavat tiedot viidessä minuutissa silloin, kun kyse on massarokotusluonteisesta rokottamisesta. Koronarokotusten osalta aikaa arvioidaan kuluvan siten, että hoitaja ehtisi rokottamaan keskimäärin kahdeksan henkilöä tunnissa. Lisäksi aikaa on varattava kunkin työntekijän henkilökohtaiseen kutsumiseen rokotettavaksi heti sen jälkeen, kun hänen kotikuntansa on toimittanut rokotteen työterveyshuoltoon, sekä rokotustapahtuman järjestämiseen. Tämän perusteella yksittäisen rokotteen antamisen kustannukseksi on arvioitu 10 euroa rokotetta kohden”, esityksessä todetaan.

Hallitus olettaa esityksessään, että korvaustaksan tasosta johtuen korvausta käyttäisivät erityisesti ne työnantajat, jotka pystyvät järjestämään rokottamiset massarokotusluonteisesti. Jos rokotteet saapuvat eri työntekijöitä koskien eri aikoihin, rokottamisia ei pystyttäisi hoitamaan massarokotusluonteisesti.

Osana kuntien koronatukipakettia hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille koronasta ja myös rokottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Lue myös: