Suomalaisten on syytä olla tyytyväisiä siitä, että talvi on tähän mennessä ainakin etelässä ollut leuto, vaikka se tarkoittaakin varsin valottomia päiviä.

Tänään Oulun yliopistossa tarkastetaan lääkäri Niilo Rytin väitöskirja, josta voi päätellä, että leudon sään vuoksi useampi suomalainen on säästynyt sydänperäiseltä äkkikuolemalta.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa tutkijana työskentelevän Rytin tutkimus on ainoa laatuaan.

Vaikka kylmien päivien tiedetään olevan yhteydessä terveyshaittoihin, ei kylmäjaksojen vaikutusta sydänperäiseen äkkikuolemaan ole aiemmin tutkittu tähän tapaan.

Rytin tutkimuksessa muun muassa mallinnetaan äkkikuolleiden potilaiden kotiosoitteiden koordinaatteihin 51 vuoden sää. Sen jälkeen arvioitiin tilastollisesti, oliko kuolemaa edeltävä sää poikkeava verrattuna kotiosoitteen tavanomaiseen säähän.

Ryti osoitti väitöstutkimuksessaan, että ulkoilman kylmäjaksot lisäävät sydänperäisen äkkikuoleman riskiä.

Tietämättään sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden äkkikuoleman riski kylmän sään aikana on suurempi kuin niiden, joiden sepelvaltimotauti on todettu ajoissa.

Ryti tutki vuosina 1998–2011 Oulun läänissä sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneitä.

Heistä 2572:lla todettiin sepelvaltimotauti. Kahdella kolmasosalla se todettiin vasta oikeulääketieteellisen ruumiinavauksen yhteydessä, eli he eivät itse tienneet sairastavansa tautia.

Kausikohtaisesti määritettyjen kylmäjaksojen ja sydänperäisen äkkikuoleman riskin välinen yhteys oli vahvin syksyllä ja vahva talvella, mutta olematon keväällä ja kesällä.

Tutkimuksessa todettiin myös, että aspiriini, beeta-salpaajat ja nitrot suojaavat sydänlihaksen hapenpuutteeseen liittyvältä äkkikuolemalta kylmän sään aikana.