Viime aikojen valtakunnallisen median isoja uutisia ovat olleet – päivittäisten koronatartuntamäärien lisäksi – esimerkiksi kuntavaalien siirtäminen, eri viranomaisten keskenään ristiriitainen koronaviestintä ja liikkumisrajoitusten valmisteleminen.

Myös valmiuslain käyttöönottaminen – joka tätä kirjoitettaessa on vielä vailla eduskunnan hyväksyntää – on tietenkin ollut iso uutinen. Pykälien mahdollistamien toimenpiteiden kauaskantoisetkin vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet mediassa pitkälti avaamatta.

Vähäiselle huomiolle on jäänyt esimerkiksi valmiuslain mahdollistama hoitotakuusta joustaminen.

Kyse on valtioneuvoston sanoin tästä: "Kunnille voidaan erikseen määritellyillä alueilla myöntää oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräjoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen ei saa vaarantaa potilaan terveyttä.”

Hoitotakuusta joustaminen on toki tuttua jo viime vuoden keväältä. Ongelmattomia vaihtoehtoja terveydenhuollon toimintakyvyn takaamiseksi ei tässä tilanteessa ole.

Siitä huolimatta kiireettömät, "tavalliset" hoidot ja sairaudet eivät saisi unohtua keskusteluista kokonaan. Kuva terveydenhuollosta ei saisi supistua pelkästään koronaksi, vaikka pandemiatilanne on kriittinen ja kuormittava monella tavalla.

Olisi tärkeää keskustella ja uutisoida myös esimerkiksi lonkkaleikkauksista, diabeteksesta, masennuksesta, terveyskeskuksista ja lääketutkimuksista. Avata sitä, mikä nyt jää koronan alle. Nekin asiat koskettavat valtaisaa joukkoa potilaita ja terveydenhuollon ammattilaisia; sairastaminen ei ole loppunut mihinkään.

Jos terveydenhuollosta ei nyt kerrota muuta kuin korona-asioita, voi alkaa tuntua siltä, että vain koronalla on väliä. Mutta kiireetönkin hoito on joskus saatava, eikä odottelu aina ainakaan helpota tilannetta.

Koronapandemia on vaikeuttanut erityisesti sairaiden ja muuten heikko-osaisten asemaa ja kuormittanut muutenkin kuormittuneita terveydenhuollon työntekijöitä.

Erityisen vaikean tilanteesta tekee se, että monin paikoin terveydenhuollossa on ollut ruuhkaa ja jonoja jo pitkään. Nyt ruuhka ja hoitovelka kasvavat entisestään.

Terveydenhuollon kannalta koronakriisissä ei olekaan kyse vain koronasta. Kyse on yhtä lailla kaikista muista sairauksista ja kaiken muun hoitamisesta. Tätä olisi mediassakin syytä avata vielä nykyistä enemmän.