Musiikin kuuntelu ennen nukkumaan menoa voi heikentää unen laatua pahasti. Tähän tulokseen päätyivät amerikkalaiset neurotieteilijät seurattuaan viidenkymmenen koehenkilön unta aivosähkökäyrien ja kyselyjen avulla.
Syy heikompaan uneen on arkipäivästä tuttu ilmiö: se, että musiikki jää soimaan päähän. Lehdistötiedotteen mukaan kaikkien osallistujien uni ei heikentynyt, mutta niillä koehenkilöillä, joita tämä vaiva koski, se johtui nimenomaan musiikin päässä soimisesta.
Vaikka musiikin soiminen päässä eli niin sanout korvamadot ovatkin arkikokemuksesta triviaali ilmiö, Michael Scullinin johtaman ryhmän työtä ei pidä lytätä ”nollatutkimukseksi”.
Lähes kaikki koehenkilöt näet arvelivat itse, että musiikin kuuntelu parantaisi unen laatua esimerkiksi musiikin aiheuttaman rentoutumisen vuoksi. Todellisuus osoittautui monien tapauksessa päinvastaiseksi.
”Tiesimme kyllä, että nukkumaan mennessään ihmisten päässä soisi musiikkia, mutta emme todellakaan odottaneet, että koehenkilöt havahtuisivat pitkin yötä ja kertoisivat, että korvamato soi edelleen”, Scullin sanoo.
Kokeiden osallistujille soitettiin ennen unia kolme amerikkalaista populaarimusiikkikappaletta joko alkuperäisenä tai instrumentaalisena ”karaokeversiona” ilman laulua. Tutkijoiden yllätykseksi instrumentaaliset versiot aiheuttivat pahempia korvamatoja.
Ne osallistujat, jotka kertoivat saaneensa korvamadosta ”tartunnan”, kertoivat myös unen laadun heikenneen. He heräsivät yöllä useammin ja heidän aivosähkökäyränsä paljasti, että heidän muistinsa aktivoitui useammin.
Laajemmassa 200 hengen kyselytutkimuksessa, joka ei sisältänyt kokeellista osuutta, Scullinin ryhmä havaitsi niin ikään korrelaation musiikin kuuntelumäärän, musiikin päässä soimisen ja huonon unenlaadun välillä.
Tutkimuksesta voitaneen päätellä, että ihmisten, joille musiikki jää helposti soimaan päähän, ei kannattaisi kuunnella sitä illalla.
Sen enempää lehdistötiedote kuin tieteellisen artikkelin tiivistelmä eivät kertoneet, kuinka suurta osuutta koehenkilöistä öinen korvamato vaivasi. Tutkimustulokset on julkaistu Psychological Science -lehdessä.
Aivosähkökäyrä-tutkimuksen 50 koehenkilöä olivat noin parikymppisiä nuoria aikuisia. 200 hengen kyselytutkimuksen osallistujissa oli nuorten lisäksi myös hieman vanhempaa väkeä (keski-ikä 36).
Lue myös:
