Tavallisten kasvomaskien käyttö voi vaikeuttaa kuulovammaisten henkilöiden tiedonsaantia ja kommunikaatiota, sillä puheen lukeminen huulilta ei onnistu ja maski vaimentaa lisäksi ääntä, tiedottaa Kuuloliitto.

Kuuloliitto esittää, että ikkunallisia maskeja hankittaisiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.

Maailmalla on kehitelty kuulovammaisten vuorovaikutusta tukevia ikkunallisia maskeja, joissa suun edessä oleva osuus on valmistettu läpinäkyvästä muovista. Tällaisten ikkunallisten maskien käyttö lisäisi merkittävästi kuulovammaisten ihmisten mahdollisuuksia saada puheesta selvää. Kuuloliitto katsoo, että etenkin sellaisiin asiakas- ja potilastilanteisiin, joissa asioidaan kuulovammaisen kanssa, tulisi hankkia ikkunallisia maskeja. Vanhusten palvelukeskuksissa ja tehostetussa palveluasumisessa sekä lääkärin ja hoitajan vastaanotolla ikkunallisten maskien käyttöä tulisi suosia. Maskien avulla voitaisiin samalla välttyä erilaisten väärinymmärrysten aiheuttamalta ylimääräiseltä työltä.

Kuuloliitto on huolissaan kuulovammaisten mahdollisuuksista esteettömään tiedonsaantiin ja saavutettavaan asiointiin voimassa olevien kasvomaskisuositusten takia. Kasvomaskien käyttö on tärkeää koronaepidemian hallitsemiseksi, mutta samalla maskien käyttö julkisissa tiloissa ja viranomaisasioinnissa vaikeuttaa merkittävästi kuulovammaisten kommunikointia ja pahimmillaan asettaa heidät eriarvoiseen asemaan vuorovaikutustilanteissa.

Huulioluku tukee merkittävästi puheen ymmärtämistä eri tilanteissa ja on tärkeää etenkin kuulovammaisille. Huulioluku on puheen sisällön päättelemistä huulten, kielen ja leuan liikkeistä. Kasvomaskien käyttö vaimentaa jossain määrin myös puhetta, mikä voi entisestään vaikeuttaa kommunikaatiota. Maskia käyttävien on tärkeää kiinnittää huomiota puheen selkeyteen. Selkeä puhe on rauhallista ja hyvin artikuloitua – jokainen äänne ja sana erottuu. Huulion näkyminen ja selkeä puhe vahvistavat palvelujen saavutettavuutta ja auttavat kommunikaatiossa myös muita kuin kuulovammaisia henkilöitä.

Suomessa on arviolta 800 000 henkilöä, jolla on jonkun asteinen kuulonalenema. Kuulokojetta käyttäviä on noin 100 000, ja arviolta noin 300 000 henkilöä hyötyisi kojeen käytöstä. Kuntouttamattoman kuulovamman takia sosiaaliset suhteet ja liikkuminen lähiympäristössä voivat vähetä, mikä vaikuttaa olennaisesti yksilön toimintakykyyn ja osallisuuden kokemuksiin. Saavutettavat palvelut tukevat kuulovammaisten toimintamahdollisuuksia arjessa.