Työelämän aiheuttama kuormitus on selvästi yhteydessä työntekijöiden epäterveellisempään ruokavalioon, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Elintarviketieteiden maisteri Katri Hemiö selvitti, miten koettu stressi, stressin oireet, riittämätön palautuminen työstä ja vuorotyö näkyvät työntekijän ruokavalinnoissa ja ravintoaineiden saannissa.

Tutkimuksen perusteella vuorotyön tekijöillä oli epäterveellisempi ruokavalio kuin päivätyötä tekevillä. Riittämättömän työstä palautumisen ja epäterveellisten ruokavalintojen yhteydet näkyivät erityisesti miehillä, joilla ruokavalion laatu oli naisia huonompi. Työstä palautumisen ja ruokavalion välisiä yhteyksiä ei ole aiemmin tutkittu.

Miehillä riittämätön työstä palautuminen ja uniongelmat olivat yhteydessä hedelmien vähentyneeseen käyttöön ja lisääntyneeseen pikaruokien ja makeisten kulutukseen. Riittämätön työstä palautuminen yhdistyi myös vähentyneeseen kasvisten käyttöön. Naisilla riittämätön työstä palautuminen ja uniongelmat näkyivät pikaruokien ja makeiden herkkujen lisääntyneenä kulutuksena.

Tyydyttyneen rasvan saannin ja vuorotyön tiedetään lisäävän työntekijöiden riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella työntekijöiden työterveystarkastuksiin olisi tärkeää sisällyttää keskustelua ruokatottumuksista yhdessä stressioireiden kartoittamisen ja niihin vaikuttamisen kanssa.

– Tutkimuksessa käytetty ruokavalion laadun arviointikysely sekä kysely työstä palautumisesta voisivat olla käyttökelpoisia välineitä ottaa ruokatottumukset ja työstressi puheeksi. Keskustelusta hyötyisivät erityisesti miehet ja ne, joilla ilmenee stressin oireita, toteaa tutkija Katri Hemiö tiedotteessa.

Tutkimuksessa käytettiin ilmailualan työterveyshuollon tyypin 2 diabeteksen ehkäisy -hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden tietoja.

Työntekijät osallistuivat terveystarkastuksiin vuosina 2006–2008 (lähtötaso) ja 2009–2010 (seurantavaihe). Työstä palautumista koskeva poikkileikkaustutkimus koostui 1478 työntekijän seurantavaiheen tiedoista. Työstressin ja ravitsemuksen muutosten yhteyksiä selvittänyt seurantatutkimus koostui 366 työntekijän lähtötason ja seurantavaiheen kyselylomaketiedoista. Seuranta-aika oli keskimäärin 2,4 vuotta.

Katri Hemiön kansanterveystieteen väitöskirja “Associations of perceived work stress and work schedule with dietary habits” tarkastetaan 12.6. Helsingin yliopistossa.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.