Kuopion yliopistosta tulee Pohjoismaiden C. elegans -sukkulamatotutkimusverkoston koordinaattori lokakuusta 2007 vuoteen 2010. Nordforsk rahoittaa tutkimusta kolmen vuoden ajan yhteensä noin 112 000 eurolla.

Sukkulamato C. elegans on suosittu malliorganismi muun muassa aivosairauksien, farmakologian ja toksikologian, fysiologian ja ikääntymisen tutkimuksessa.

– Sukkulamato on hieno eläinmalli: niitä on helppo kasvattaa, saatavilla on tuhansia mutantteja, eivätkä ne pure. Se on myös miellyttävä eettinen vaihtoehto muille koe-eläimille. Sukkulamadon pitäisi olla veronmaksajienkin mieleen, sillä 500 000 matoa voidaan kasvattaa samoilla kustannuksilla kuin yksi hiiri. Suuri etu on myös tutkimusyhteisömme: asioita jaetaan, isoja egoja ei ole, ja meillä kaikilla on hauskaa, sanoo professori Garry Wong Kuopion yliopistosta.

Kuopiossa sukkulamadoilla tutkitaan muun muassa kahvin ja teen terveysvaikutuksia, erilaisten ravintorasvojen vaikutuksia elinikään, raskasmetallien vaikutuksia nuorten eläinten neuroneihin ja kaksijuosteisen RNA:n käyttöä uudenlaisena lääkkeenä aivosairauksiin.