Husissa työntekijät ovat voineet tehdä ilmoituksia, jos epäilevät toisen työntekijän syyllistyvän väärinkäytöksiin, esimerkiksi potilaan hoidon laiminlyöntiin, tietosuojarikkomukseen tai varkauteen.

Kyseessä on riskitietojärjestelmään tehty lisäosa, henkilöstöriskiosio,johon on vanhastaan tehty ilmoituksia esimerkiksi työtapaturmista.

Kahdeksan kuukauden kokeilu osassa Husia päättyi viime vuoden lopussa. Sen aikana ilmoituksia ei tullut. Ne piti tehdä omalla nimellä.

Järjestelmän pysyvästä käyttöönotosta ei ole tehty päätöstä.

Syy epäröintiin on henkilöstön epäluulo järjestelmän tuomaa valvontaa kohtaan.

– Työntekijät peräävät oikeusturvaansa, jos järjestelmään tulisi perusteettomia ilmoituksia, hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen sanoo.

Väärät ilmoitukset ovat hänen mukaansa riski henkilöstön keskinäisissä riitatilanteissa.

.

Järjestelmä luotiin ulkopuolisen selvityshenkilön suosituksesta.

Selvitys liittyi myrkkyhoitajatapaukseen, jossa vanhuksia hoitanut hoitaja tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen muun muassa viidestä murhasta.

Henkilöstöriski-ilmoitusten etu on, että tieto epäilystä säilyy, vaikka lähiesimies vaihtuisi.

Myrkkyhoitajan kohdalla tieto ongelmista ja epäilyistä ei aina liikkunut, kun hän vaihtoi työpistettä.

– Jos ei ole tällaista järjestelmää, aiemmat ongelmat voivat jäädä huomaamatta, koska yksittäinen lähiesimies ei seuraa esimerkiksi sijaisena eri pisteissä käyvän henkilön toimintaa, Lehtonen sanoo.

.

Järjestelmän luominen liittyy Lehtosen mukaan osin myös sote-uudistuksen omavalvontavelvotteisiin.

– Kun aluehallintovirastot ja Valvira menevät yhteen, yhä enemmän vyörytetään valvontavelvollisuutta terveydenhuollon yksiköille itselleen.

Lehtonen korostaa, että ongelmat ovat harvinaisia.

Ilmoitusjärjestelmän käyttöönottoa pohdittiin viimeksi pari viikkoa sitten Husin johtoryhmässä.