Kuntoutuksen eri toimijat pitävät suomalaista kuntoutusjärjestelmää tällä hetkellä pääosin erittäin tai melko toimivana, selviää Kelan tekemästä kyselystä.

Kuitenkin kuntoutukseen pääsyssä, toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa on parantamisen varaa. Kelan rooli nähdään tärkeänä erityisesti tasavertaisen kuntoutukseen pääsyn ja toteutumisen kannalta.

Kela selvitti syksyllä 2021 kuntoutuksen eri toimijoiden ja päättäjien näkemyksiä suomalaisesta kuntoutusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1800 henkilöä. Vastaajiin kuului kuntoutuksen palveluntuottajia, järjestöjä, terveydenhuollon ammattilaisia sekä kunta- ja sote-sektorin päättäjiä.

Kyselyn tulosten mukaan tärkeimpinä asioina onnistuneen kuntoutuksen toteutumisessa korostuvat kuntoutuksen oikea-aikaisuus, hyödyllisyys ja vaikuttavuus sekä kuntoutusta toteuttavan henkilöstön kokeneisuus ja osaaminen.

Kyselyn vastaajat näkevät kehitettävää erityisesti kuntoutukseen pääsyn prosessissa, jonka ongelmakohdiksi nostettiin prosessin hitaus, tiedonpuute ja resurssipula. Myös eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa on parantamisen varaa.

”Kelalla on vuosittain yli 140 000 kuntoutusasiakasta eri puolilta Suomea. Asiakasmäärä on kasvussa. Myös me näemme sen, että onnistunut, oikea-aikainen kuntoutus edellyttää laajaa, moniammatillista yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken”, sanoo etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelasta tiedotteessa.

Kela kehittää uusia kuntoutusmuotoja ja yhteistyömalleja

Kyselyyn vastanneiden käsitys Kelan järjestämästä kuntoutuksesta on varsin positiivinen ja selvä enemmistö kaikista vastaajaryhmistä pitää Kelan roolia Suomen kuntoutuskentässä tärkeänä erityisesti tasavertaisen kuntoutukseen pääsyn ja toteutumisen kannalta. Tätä mieltä on 97 prosenttia kyselyyn vastanneista palveluntuottajista, 91 prosenttia järjestöistä ja 85 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista.

Kelalla nähdään tärkeä rooli myös kuntoutuksen tutkimisessa ja kehittämisessä sekä uusien kuntoutusmuotojen luomisessa.

”Tutkimme ja kehitämme Kelassa jatkuvasti uusia kuntoutusmuotoja ja yhteistyömalleja, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman tehokasta ja asiakkaan kuntoutuspolku sujuva. Esimerkiksi valtakunnallisessa Kela sairaalassa -projektissa etsimme uusia, yhteisiä toimintamalleja erikoissairaanhoidon kanssa”, etuuspäällikkö Maiju Kummunmäki Kelasta kertoo.

Kuntoutukseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän

Kokonaisuudessaan kyselyn vastaajat näkevät, että yhteiskunnan kannattaisi panostaa kuntoutukseen nykyistä enemmän ja että yhteiskunnalla myös pitäisi olla siihen varaa.

”Toimiva kuntoutus on kustannustehokas keino edistää ihmisten hyvinvointia ja tukea työ- ja toimintakykyä. Siitä hyötyvät kuntoutusasiakkaiden ja heidän lähipiirinsä lisäksi myös yritykset ja koko yhteiskunta, kun meillä on hyvinvoivia ja toimintakykyisiä työntekijöitä ja veronmaksajia”, sanoo Kummunmäki.

Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa on kaavailtu siirrettäväksi hyvinvointialueille osana sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkua. Toistaiseksi nämä kuntoutusmuodot ovat kuitenkin jäämässä Kelan vastuulle.

Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista katsoo, että monikanavarahoituksen purkamiseen liittyisi riski kuntoutuksen vähenemisestä ja varojen kohdentumisesta muuhun toimintaan. Erityisesti kuntoutuksen palveluntuottajat ja järjestöt pitävät tärkeänä, että Kela järjestäisi kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta jatkossakin.

Kyselyn toteutti Kelan toimeksiannosta Success Clinic lokakuussa 2021. Siihen vastasi kaikkiaan 886 palveluntuottajaa, 70 järjestöjen edustajaa, 762 kunta- ja muuta sote-sektorin päättäjää sekä 93 terveydenhuollon toimijaa, jotka olivat enimmäkseen lääkäreitä.

Lue seuraavaksi: