Isojen kuntosaliketjujen turvallisuusasiakirjoissa on puutteita, ja tapaturmat jäävät kirjaamatta ja käsittelemättä, selviää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valvonnassa. Tukes kehottaa kuntosaliketjuja kiinnittämään huomiota turvallisuusjohtamiseen.

Tukes teki kevään ja kesän 2019 aikana tarkastuksen 11 suurimpaan kaupalliseen kuntosaliketjuun. Tarkastetuilla ketjuilla on Suomessa yhteensä 262 kuntosalia. Tarkastus kohdistui asiakasturvallisuuden johtamiseen. Yksittäisten salien kuntoiluvälineitä, oheispalveluita tai muita yksityiskohtia ei tarkastettu.

Useimmilla tarkastetuilla ketjuilla kuluttajaturvallisuuslain edellyttämä turvallisuusasiakirja oli puutteellinen tai se puuttui kokonaan. Vain kolmella kuntosaliketjulla asiakirja oli suunnilleen lain edellyttämällä tasolla. Kuudelle ketjulle annettiin kehotus laatia turvallisuusasiakirja ja viidelle ketjulle suositus täydentää asiakirjaa. Riskien arviointi oli liian suppea tai puuttui kokonaan kaikissa tarkastetuissa ketjuissa.

– Turvallisuusasiakirja on kuvaus siitä, miten turvallisuus on kuntosalilla järjestetty. Se on ensisijaisesti salin oman toiminnan kehittämisen väline. Turvallisuusasiakirjan avulla on esimerkiksi helppo perehdyttää uusia työntekijöitä, kertoo johtava asiantuntija Mervi Murtonen Tukesista tiedotteessa.

– Kuntosalit ovat vahvasti ketjuohjattuja, ja konsernijohdossa määritellään hyvin pitkälti ketjun toimintatavat. Pyrimme siihen, että kun turvallisuusjohtamista parannetaan konsernitasolla, asiakasturvallisuus paranee kaikilla ketjuun kuuluvilla kuntosaleilla, sanoo Murtonen.

Tarkastetuista 11 kuntosaliketjusta viidellä oli käyttöehdoissa maininta, että asiakas harjoittelee kuntosalilla omalla vastuullaan. Vastuuta kuntosaliharjoittelun turvallisuudesta ei voi kokonaan siirtää asiakkaalle, vaan kuntosalin ylläpitäjä vastaa siitä, että palvelu on asiakkaalle turvallinen.

Niin sanotut kylmät salit, joissa asiakas voi kuntoilla omatoimisesti ilman, että henkilökuntaa on paikalla, ovat yleistyneet. Kuntosalin valvomaton käyttö edellyttää palveluntarjoajalta erityistä tarkkuutta asiakkaiden opastuksessa ja hätätilanteisiin varautumisessa.

– Asiakkaalle pitää antaa selkeät ohjeet, miten kuntosalille saa apua ja miten hätätilanteissa pitää toimia silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Henkilövalvontaa voi tarvittaessa täydentää kameravalvonnalla, hätäkutsupainikkeilla tai vartiointiliikkeen palveluilla, kertoo Murtonen.

Kuntosalien onnettomuuskirjanpito on niin olematonta, että tapaturmien todellista määrää ei tiedä kukaan. Useimmilla tarkastetuista ketjuista ei ollut järjestelmällistä käytäntöä asiakastapaturmien kirjaamiseen eikä tapahtuneita onnettomuuksia käyty läpi, jotta niistä opittaisiin. Kaikista kuluttajapalveluissa tapahtuneista vakavista tapaturmista pitää tehdä ilmoitus Tukesiin.

Tukes muistuttaa, että sähkötoimisten kuntoiluvälineiden huoltoa ja korjausta tekevällä pitää olla oikeudet sähkötöihin. Luvat voi tarkistaa Tukesin ylläpitämästä rekisteristä.