Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus pysyy suhteessa ennallaan, palvelun kustannukset ovat 470 miljoonaa euroa suuremmat vuonna 2023 uuden henkilöstömitoituksen vuoksi, Kuntaliitto laskee.

Vuonna 2033 kustannukset ovat 1,21 miljardia euroa eli 64 prosenttia nykyistä suuremmat.

Vuonna 2018 tehostetussa palveluasumisessa asui 7,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Kuntaliiton laskelmien mukaan osuuden laskemisella 5 prosenttiin kustannusten nousu saataisiin pidettyä 8 prosentissa vuonna 2033. Euroissa kasvu jäisi tällöin 146 miljoonaan euroon.

Henkilöstömitoitusta ollaan nostamassa 0,5 työntekijästä 0,7 työntekijään tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Henkilöstön osalta tämä tarkoittaa Kuntaliiton mukaan sitä, että uuden henkilökunnan tarve kasvaa 75 prosentilla.

– Kuntien on pakko haalia hoitajat tehostettuun palveluasumiseen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa

Työntekijöitä tarvittaisiin nykyisen 20 000 sijaan 34 000 vuonna 2023, kun uusi mitoitus tulee voimaan. Viidentoista vuoden kuluttua tarve on 129 prosenttia eli 25 200 työntekijää enemmän kuin nykyisin.

Myös henkilöstötarpeeseen pätee sama kuin kustannuksiin. Jos tehostettua palveluasumista tarvitsevien osuus saadaan laskettua 5 prosenttiin, uusia työntekijöitä tarvittaisiin huomattavasti vähemmän, viidentoista vuoden kuluttua 51 prosenttia nykyistä enemmän eli 9 900 työntekijää.

Kuntaliitto muistuttaa, että tehostetun palveluasumisen kustannukset ja henkilöstön tarve nousevat joka tapauksessa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Liitto huomauttaa, että kotona asuvien 75-vuotiaiden määrää on mahdollisuus nostaa, kuten on tehty Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa. Siellä on jo saavutettu 5 prosentin osuus tehostetussa palveluasumisessa.

Mikäli kunta onnistuu kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisessä ja siten tehostetun palveluasumisen tarpeen vähenemisessä, sillä on merkittävä vaikutus tehostettuun palveluasumiseen tarvittavan henkilöstön määrään.

– Kustannukset ja henkilökunnan tarve pysyisivät edes hieman hallinnassa, jos kunnat saisivat kehittää kotihoitoa ja muita avopalveluja. Uuden mitoituksen myötä kotihoidon kehittäminen on vaarassa lamaantua, Karhunen toteaa.

Kotona asumisen kehittäminenkin vaatii rahaa ja henkilökuntaa, mutta asiakkaan kokonaiskustannukset kotihoidossa ovat arviolta 40 prosenttia edullisemmat kuin tehostetussa palveluasumisessa asuvan asiakkaan, Kuntaliitto summaa.