Julkisen terveydenhuollon kustannukset kasvoivat merkittävästi melkein kaikissa isoissa kaupungeissa viime vuonna, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä.

Isojen kaupunkien henkeä kohti lasketut terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset kasvoivat vuosina 2018–2019 yhteensä 2,1 prosenttia.

Kustannukset kasvoivat eniten Turussa (5,8 prosenttia) ja Oulussa (3,7 prosenttia). Maltillisinta kustannusten kasvu sen sijaan oli Porissa (0,4 prosenttia) ja Tampereella (1,0 prosenttia).

Ainoa suuri kaupunki, jonka terveydenhuollon kustannukset laskivat, oli Jyväskylä. Sen terveydenhuollon henkeä kohti lasketut kustannukset laskivat viime vuonna 1,9 prosenttia.

Kaupunkien terveydenhuollon kustannusten kasvua selittävät palkankorotukset, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu ja toimintaan panostaminen, Kuntaliiton raportissa todetaan.

Keskimäärin terveydenhuoltopalvelut kustansivat suurissa kaupungeissa vuonna 2019 henkeä kohti 2405 euroa.

Kaikista eniten asukasta kohti terveydenhuoltoon käytti Oulu, jossa terveydenhuolto kustantaa 2663 euroa asukasta kohti.

Vähiten rahaa asukasta kohti terveydenhuoltoon käytti Vantaa, jossa henkeä kohti laskettu terveydenhuollon hintalappu oli 2264 euroa.

Kustannustehokkainta terveydenhoito oli Vantaalla, Jyväskylässä, Espoossa ja Helsingissä.

Vertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.

Keskisuurissa kunnissa julkisen terveydenhuollon kustannukset kasvoivat viime vuonna maltillisemmin kuin suurissa kaupungeissa, Kuntaliiton raportista ilmenee.

Selvityksessä mukaan olleissa 22 keskisuuressa kunnassa terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuosina 2018–2019 vain 0,2 prosenttia, eli 1,9 prosenttia vähemmän kuin suurissa kaupungeissa.

Kustannukset pienenivät eniten Kauniaisissa (- 0,7 prosenttia) Kainuussa (- 0,8 prosenttia prosenttia) ja Loviisassa (- 1,5 prosenttia). Voimakkainta kasvu oli Kirkkonummella (4,2 prosenttia), Keravalla (2,5 prosenttia) ja Salossa (3,7 prosenttia).

– Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusten yleistä tasaantumista ja laskua selittävät panostukset omaan palvelutuotantoon, avoterveydenhuollon palvelujen priorisointi sekä hoitoketjujen sujuvoittaminen, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliiton tiedotteessa.

Pernun mukaan myös omaishoidon tuen kustannukset ovat samanaikaisesti keskisuurissa kunnissa kasvaneet, mikä osoittaa terveydenhuollon painopisteen siirtyneen kalliista ja raskashoitoisista palveluista kotona annettaviin, ”välimuotoisiin” palveluihin.

Kunnissa terveydenhuolto maksoi asukasta kohti vuonna 2019 keskimäärin 3627 euroa. Terveydenhuolto on siis kalliimpaa keskisuurissa kunnissa kuin suurissa kaupungeissa, mitä selittänee esimerkiksi erilainen väestörakenne.

Yhteenlaskettuna selvityksessä mukana olleet 22 keskisuurta kuntaa ja 10 kaupunkia edustavat noin puolta Suomen asukasluvusta.

Kuntaliitto on vertaillut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia vuodesta 1997 ja keskisuurten kuntien vastaavasti vuodesta 2005 lähtien.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.