Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa alkoi tällä viikolla niiden kuntalaisten koronarokottaminen, joilla on vakavalle tautimuodolle erityisen voimakkaasti altistava sairaus tai tila. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella rokotuskierros alkoi jo viime viikolla.

Helsinki ja Espoo rokottavat aluksi 65–69-vuotiaita riskiryhmäläisiä, Vantaa 60–69-vuotiaita.

Riskiryhmien koronarokottamisessa kunnilla on apuna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelema rokotusjärjestys, jossa koronan vakavalle muodolle altistavat taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään rokottamisen kiireellisyyden arvioimiseksi.

Onko THL:n ohje riskiryhmien rokotusjärjestyksestä kunnille riittävän selkeä?

– En ole kuullut paljon kritiikkiä sitä kohtaan, Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö sanoo.

– Mutta meillä onkin varsin osaava organisaatio suunnittelemassa rokotustoimintaa. Kun on osaava joukkue, se kritisoi vähemmän ja tekee enemmän.

Ensimmäisenä rokotettavaan riskiryhmään kuuluu Suomessa noin 280 000 henkeä.

Maahan saadaan rokotteita vielä niukasti, joten rokotusvuorojen oikeudenmukainen jakaminen on kunnille valtava tiedotusprojekti. THL:n ohjeet eivät kaikille potilaille riitä, joten terveyskeskuksissa ja työterveyshuolloissa puhelimet pirisevät.

Vantaa on valjastanut potilaiden koronakysymyksiin vastaamaan sekä omaa että Luonalta ostettua puhelinneuvontaa. Kaikilla kunnilla ei ole kykyä yhtä suureen satsaukseen.

– Voin kuvitella sitä soittojen määrää, Filhan pääsihteeri, professori Tuula Vasankari sanoo.

– Katsoin juuri pienen Kaarinan kaupungin paikallislehdestä, miten terveyskeskus vetosi asukkaisiin, etteivät kaikki soittaisi rokotusvuorostaan, koska terveydenhuollon resurssi ei riitä vastaamaan lukemattomiin kysymyksiin.

Riskiryhmien koronarokottaminen on perusterveydenhuollon harteilla, mutta rokotusjärjestyksestä tulee potilailta soittoja myös erikoislääkäreille, vaikka hoitavat lääkärit eivät asiasta päätä.

Riskiryhmäläisen sairauden vaikeusasteen arvottaminen kunnissa näyttää olevan yksi rokottamisen kipupisteistä.

– Kuka vaikeusasteen arvottaa? keuhkosairauksien linjan osastonylilääkäri Eeva-Maija Nieminen Husin Peijaksen sairaalasta miettii.

Potilaat ovat alkaneet kysellä sairautensa vakavuudesta todistuksia poliklinikoilta.

– Jos kaikki potilaat ryhtyvät siihen, tarvitsemme lisää henkilökuntaa, Nieminen sanoo.

Asia askarruttaa myös Tays Sydänsairaalan kardiologia Essi Ryödiä.

Jako kahteen riskiryhmään on hänen mielestään kohtalaisen selkeä, mutta voi olla vaikeaa määritellä, ketkä potilaista kuuluvat näihin ryhmiin ja ketkä eivät.

– Saman diagnoosin omaavilla potilailla voi olla ihan eri riskitaso. Määrittely tulee varmasti olemaan tosi iso urakka kunnissa, Ryödi sanoo.

Saman diagnoosin omaavilla potilailla voi olla ihan eri riskitaso.

THL:n laatimaa riskiryhmien rokotusjärjestystä kehutaan kentällä. Erikoislääkärit löytävät siitä kuitenkin myös hienosäädön tarvetta.

– Tämä on nyanssi, mutta mielelläni näkisin vaikeat sydämen vajaatoimintapotilaat ykkösryhmässä. Voi olla, että sen vaikutus on aliarvioitu epidemiologisissa tutkimuksissa, joita THL on arviossa käyttänyt, Tyks Sydänkeskuksen toimialuejohtaja Heikki Ukkonen sanoo.

Vasankari täydentäisi riskiryhmälistaan keuhkoja arpeuttavan keuhkofibroosin. Ryödi lisäisi lääkehoitoisen tyypin 2 diabeteksen kuulumiselle kiireellisimmän rokotuksen ryhmään ehdon, että potilaalla on oltava myös jokin liitännäissairaus.

– Nyt hyväkuntoinen tyypin 2 diabeetikko on ryhmäjaon mukaan suuremmassa riskissä kuin vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastava.

Taysin neurologian poliklinikan vastuulääkäri Mika Koskinen pääsi sivutyössään Aivoliiton terveydenhuollosta vastaavana lääkärinä näkemään aitiopaikalta, millaista sekaannusta potilaille syntyy, jos rokotusohjeisiin jää tulkinnanvaraisuutta.

Ohjeissa puhuttiin aluksi aivohalvauksesta ilman mitään tarkentavia määreitä.

– Se aiheutti potilaissa turhaa pelkoa ja puheluvirran Aivoliittoon.

Tutkimusten mukaan koronainfektion aikana sairastettu aivoverenkiertohäiriö (AVH) on huonoennusteisen taudin riskitekijä, ei niinkään aikaisempi AVH.

Koskinen painottaa, että aivoinfarktin tai aivoverenvuodon saaneista koronarokotuksen riskiryhmään todennäköisimmin kuuluvat vain ne, joille on jäänyt sairaudesta pysyviä oireita ja tapahtumasta on aikaa alle vuosi.