Usein kuulee puhuttavan hoitojen tai lääkkeiden lume- eli plasebo-vaikutuksesta. Se tarkoittaa sitä, että osa lääkkeen tai hoidon parantavasta vaikutuksesta syntyy potilaan silkasta uskosta saamansa hoidon tai lääkkeen tehoon.
Lääkäreille ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa Podiatri-podcastissa lääketieteellisten harhakäsitysten oikaisemista harrastava Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo plasebon ikävämmästä versiosta nosebosta.
- Jos ihminen odottaa saavansa jotain ikävää, niin todennäköisesti hän tulee saamaan sitä ikävää. Jos ajatellaan, että erehtyy lukemaan vaikka aspiriinipurkista kaikki haittavaikutukset, niin eihän periaatteessa kukaan uskaltaisi ottaa ensimmäistäkään lääkettä, Knuuti sanoo.
Knuuti havainnollistaa podcastissa nosebo-vaikutusta kiinnostavalla esimerkillä. Hän kertoo kokeesta, jossa tutkittiin rukoilun vaikutusta sydänsepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta toipumiselle. Kokeessa leikkaukseen menevät jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän puolesta rukoiltiin ja heille kerrottiin siitä. Toisen ryhmän puolesta rukoiltiin myös, mutta siitä ei kerrottu heille, ja kolmannen ryhmän puolesta ei rukoiltu lainkaan. Tulos oli Knuutin mukaan yllättävä.
- Monet luulivat, että rukoiltu ryhmä pärjäsi parhaiten, mutta itseasiassa se ryhmä, jonka puolesta rukoiltiin ja jotka tiesivät, että heidän puolestaan rukoillaan, pärjäsivät huonoiten.
Knuutin mukaan ainoa järkevä selitys sille, miksi rukoilusta tienneellä ryhmällä oli toipumisaikanaan eniten komplikaatioita, liittyy nosebo-vaikutukseen.
- Ihminen, kun hänelle kerrotaan, että hänen puolestaan rukoillaan, niin hän varmaan olettaa, että hänen tilanteensa on vakava, että jos nyt henkilökuntakin rupeaa sairaalassa rukoilemaan, Knuuti selittää.
Podiatrin toinen juontaja, korvalääkärinä työskentelevä Enni Sanmark kertoo lisäksi omaan havaintoonsa perustuvan esimerkin nosebosta. Hänen mukaansa vanhemmat, jotka hyssyttelevät lapsiaan jo etukäteen lääkärin vastaanotolle mennessä, tekevät tosiasiassa itselleen ja lääkärille karhunpalveluksen.
- Olen tällaisen ihan oman empiirisen kokeen tehnyt, että se kun sanotaan, että ’ei hätää’, ’ei pelota’, niin sehän pelottaa kaikista eniten, Sanmark tiivistää.
Lääkäreille ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun Podiatri-nimininen podcast-sarja julkaistiin maaliskuussa. Lääkeyhtiö Boehringer Ingelheimin kahdeksanosainen podcast-sarja pureutuu terveydenhuollon polttavimpiin aiheisiin lääkärien näkökulmasta. Podiatrin toteutuksesta vastasi Suomen Podcastmedia.
Sarjassa keskustellaan muun muassa lääketieteellisen tiedon lisääntymisestä, teknologian alalle tuomista muutoksista sekä väestön ikääntymiseen liittyvistä haasteista. Vastauksia etsitään esimerkiksi siihen, miten tekoäly muuttaa lääkäreiden työtä.
Ohjelmassa rentoja, mutta asiapitoisia keskusteluja vetävät itsekin lääkäreinä toimivat Enni Sanmark ja Lassi Laitala. Sarjan jokaisessa jaksossa vierailee terveysalan huippuasiantuntijoita, muun muassa lääketieteen yleistajuistajana tunnettu Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Juhani Knuuti sekä yleislääketieteen erikoislääkäri ja emerita professori Marjukka Mäkelä.
Podiatrissa käytävät keskustelut ovat sisällöiltään ammattimaisia ja niissä paneudutaan keskusteltaviin aiheisiin juurta jaksain. Mäkelä esimerkiksi avaa haastattelussaan näyttöön perustuvan terveydenhuollon perusteita ja analysoi julkisen terveydenhuollon mahdollisuuksia hyödyntää uusimpia lääke- ja hoitomuotoja esimerkiksi akuutin myelooisen leukemian hoidossa.
Podiatria voi kuunnella Spotify- ja Apple Podcast -palveluissa sekä osoitteessa www.podiatri.fi.
