Jos hallituksen valmistelemat liikkumisrajoitukset tulevat voimaan, mitä saa tehdä ja mitä ei?

Hallitus kertoi eilen tarkemmin toimista, joilla on tarkoitus rajoittaa väliaikaisesti liikkumisvapautta ja lähikontakteja Suomessa.

Liikkumisrajoitukset eivät tule voimaan vielä siinä vaiheessa, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen. Rajoitukset aktivoidaan valtioneuvoston asetuksella, jolla ne saatetaan voimaan pahimmilla epidemia-alueilla. Ne eivät siis tulisi voimaan koko Suomessa.

Hallituksen esityksen mukaan tämän hetken epidemiologisen tilanteen perusteella alueellisten rajoitusten arvioidaan kohdistuvan Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Kauniaisiin ja Turkuun.

Hallituksen lakiesitykseen sisältyy myös maskipakko niille alueille, joilla liikkumisrajoitukset ovat voimassa. Vuonna 2007 tai sitä ennen syntyneen tulisi käyttää kasvomaskia aina sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Poliisi voisi määrätä maskipakon rikkomisesta 40 euron rikesakon.

Liikkumisrajoitusten osalta henkilön olisi annettava poliisin pyynnöstä selvitys liikkumisensa syystä ja määränpäästä. Poliisi ei voisi estää asetuksen mukaisesta välttämättömästä syystä liikkuvaa henkilöä. Poliisi voisi määrätä väkijoukon hajaantumaan ja ottaa rajoitusta rikkovan henkilön kiinni sekä määrätä sakon rajoitusten rikkomisesta.

Liikkumista voitaisiin rajoittaa enintään kolme viikkoa kerrallaan, ja rajoitukset olisivat voimassa vain välttämättömän ajan. Voimassaoloa voitaisiin jatkaa enintään 21 vuorokautta kerrallaan.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14. huhtikuuta asti. Lakia ei sovellettaisi Ahvenanmaan maakunnassa.

Asuinkunnasta ei saisi poistua, ulkoiluunkin henkilöraja

Lakiesitys ei koske kauppojen tai tilojen aukioloa, vaan tarkoitus on säännellä ihmisten liikkumista. Oleellista on se, mistä syistä tai missä tarkoituksessa ihmiset lähtevät liikkeelle. Syiden on oltava välttämättömiä.

Hallitus kertoo, että liikkumisrajoitusten piiriin kuuluvilla alueilla kotoa olisi oikeus lähteä vain välttämättömästä syystä tai ulkoilun takia virkistäytymään tai kuntoilemaan.

Ulkoilu olisi sallittua samaan talouteen kuuluvien tai enintään kahden muun henkilön kanssa. Ulkona liikkuessa olisi pidettävä riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Kotieläimiä voisi ulkoiluttaa.

Vuonna 2008 ja sen jälkeen syntyneet lapset voisivat ulkoilla ja leikkiä ulkona yhdessä muiden lasten kanssa.

Rajoitusalueella asuinkunnastaan voisi poistua tai tulla toisesta kunnasta rajoitusalueelle vain välttämättömästä syystä. Hallituksen tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että poliisi päättää siitä, valvooko se esimerkiksi autoilijoita kuntien rajoilla.

Myös viime keväänä Uudenmaan sulun aikaan Uudenmaan maakuntarajan sai ylittää vain välttämättömästä syystä ja tällöin poliisi valvoi autoilijoita. Tuolloin kuitenkin sulusta poikkeaminen sallittiin harvemmissa tilanteissa kuin käsillä olevien liikkumisrajoitusten suhteen. Poikkeuslista oli siis viime keväänä lyhyempi ja esimerkiksi vapaa-ajan matkustus ei ollut sallittua, kun taas nyt pysyvässä hallinnassa olevalle vapaa-ajan asunnolle saisi mennä.

Kotiin tai asuinpaikkaan on kuitenkin aina oikeus palata. Sallittua olisi myös liikkuminen maahan saapumiseksi ja maasta lähtemiseksi.

Poikkeuslista: Mikä on välttämätön syy lähteä kotoa?

Hallitus listaa useita poikkeuksia liikkumisrajoitukselle. Kotoa liikkuminen katsotaan välttämättömäksi ja siten sallituksi:

1) elintarvikkeiden, ruoan, lääkkeiden, polttoaineen tai muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömien tarvikkeiden hankkimiseksi

2) pankissa asioimiseksi sekä postin ja muiden lähetysten noutamiseksi ja lähettämiseksi

3) terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttämisen vuoksi taikka henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävään viranomaisasiointiin

4) virka- tai työsuhteeseen liittyvien työtehtävien hoitamiseksi taikka elinkeino- tai yritystoiminnan harjoittamiseksi.

5) varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaiseen varhaiskasvatukseen, perusopetuslain (628/1998) tai Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain (1463/2007) mukaiseen opetukseen tai toimintaan taikka lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen tai tällaisen koulutuksen pääsy-, valinta- tai soveltuvuuskokeisiin taikka ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavaan tutkinnon kokeeseen osallistumisen vuoksi

6) yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi samoin kuin yksityisen yhteisön tai säätiön toimielimen kokoukseen osallistumiseksi tai toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseksi taikka yhteisön tai säätiön edustamiseksi tilanteissa, joissa osallistumisen, tehtävien hoitamisen tai edustamisen lykkäämisestä voisi aiheutua vahinkoa yhteisölle tai säätiölle, sen osakkeenomistajalle tai jäsenelle taikka jollekin muulle

7) varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi

8) läheisen henkilön hoivan tarpeen, kuolemanvaaran, kuoleman tai hautajaisten vuoksi, lapsen avun ja tuen tarpeen tai tapaamisoikeuden toteuttamiseksi, vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeen toteuttamiseksi, tai vakiintuneen parisuhteen taikka muun näihin rinnastuvan merkitykseltään painavan syyn vuoksi

9) yksilöllisen sielunhoidollisen tapaamisen vuoksi uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa

10) henkilön omistuksessa tai hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kulkuneuvon huoltamiseksi tai ylläpitämiseksi taikka asuinpaikan muuton vuoksi

11) henkilön vastuulla olevan eläimen hoitoa varten

12) henkilön omistuksessa tai pysyvässä hallinnassa olevalle vapaa-ajan asunnolle siirtymiseksi

13) pelastuslaissa (379/2011) ja muissa laeissa tarkoitettujen pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi.