Laseravusteinen valoaktivaatiohoito voi koitua niiden potilaiden onneksi, joilta löydetään ihosyövän esiastemuutos, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Valoaktivaatiohoito paransi 70 prosenttia eli seitsemän kymmenestä hoidetusta muutoksesta. Paraneminen varmistettiin histopatologisesti eli tutkimalla leikatut kasvaimet mikroskoopin alla.

”Tulos on siinä määrin lupaava, että valoaktivaatiohoitoa voi mielestäni pitää yhtenä vaihtoehtona lentigo malignan hoidossa silloin, kun leikkaus ei tule kyseeseen”, lääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija Janne Räsäsen kertoo tiedotteessa.

Lentigo maligna on hitaasti kasvava melanooman esiastemuutos, joka voi lopulta kehittyä pahanlaatuiseksi melanoomaksi. Lentigo maligna hoidetaan normaalisti leikkaamalla, mutta aina leikkaus ei onnistu, koska potilaat ovat iäkkäitä, muutokset ovat kookkaita ja sijaitsevat usein esteettisesti haastavalla kasvojen alueella.

”Tässä väitöskirjassa tutkittiin valoaktivaatiohoitoa lentigo malignan hoidossa ensimmäistä kertaa etenevässä tutkimusasetelmassa”, Räsänen kertoo.

Aktiinikeratoosien määrä lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntymisen ja ihon aurinkoaltistuksen myötä, mikä lisää riskiä myös pahanlaatuisen okasolusyövän kehittymiseen. Päivänvalo-valoaktivaatiohoidolla voidaan hoitaa laajoja ihoalueita ja useita aktiinikeratooseja kerralla, mutta ilman merkittävää valotuksenaikaista kipua potilaille.

Väitöskirjan toisessa tutkimuksessa verrattiin kahta eri valoherkistäjävoidetta toisiinsa laajassa 69 potilaan aineistossa. Uudempi voide aminolevulinaatti-nanoemulsio oli tehokkaampi kuin aiemmin laajasti käytetty metyyliaminolevulinaatti: Uusi voide paransi lähes 80 prosenttia aktiinikeratooseista vuoden seurannassa.

Molemmat hoidot olivat lähes kivuttomia eikä kosmeettisessa lopputuloksessa ollut eroa.

”Aminolevulinaatti-nanoemulsio oli myös kustannustehokkaampi, mikä voi johtaa kustannussäästöihin päivänvalohoidossa”, tutkija kertoo.

Lisäksi yksi väitöskirjan pilottitutkimuksista osoitti, että syväoppiva hermoverkko pystyy erottamaan erityyppisiä ihokasvaimia hyperspektrikuvista suurella tarkkuudella.

”Tulosten varmistamiseksi tarvitaan vielä laajempia lisätutkimuksia”, Räsänen kertoo.

Hyperspektrikuvantaminen on uusi lupaava tutkimusmenetelmä, jota tutkitaan ihokasvainten diagnostiikassa. Tavallinen kamera kuvaa kolme valon aallonpituutta, punaisen, vihreän ja sinisen, mutta hyperspektrikamera kuvaa useita kymmeniä valon aallonpituuksia yhtä aikaa. Siten se auttaa havaitsemaan sellaisiakin kasvaimen ominaisuuksia, joita paljaalla silmällä ei näe.

Väitöstutkimuksessa kuvattiin hyperspektrikameralla 26 pigmentoitunutta ihokasvainta, jotka sitten leikattiin iholta histopatologista diagnoosia varten.

Kasvainten tunnistamiseen hyperspektrikuvista käytettiin syväoppivaa hermoverkkoa eli keinoälyä, joka erotti melanosyyttikasvaimet pigmentoituneista tyvisolusyövistä 100 prosentin herkkyydellä ja 90 prosentin tarkkuudella.

LUE SEURAAVAKSI: