Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat tutkineet syöpälääkkeiden kuljettamista kohdennetusti sairastuneeseen kudokseen niin sanottujen kultananoklusterien avulla. Yliopiston tiedotteen mukaan simulaatioilla toteutetussa tutkimuksessa selvisi, että klusterin pinnan koostumus on kriittinen menetelmän toimimisen kannalta.

Kultananoklusteri on muutamista kulta-atomeista koostuva nanotason atomirykelmä. Syöpälääkkeiden kuljetus kohteeseen mahdollistetaan päällystämällä klusteri kahdella eri bioyhteensopivalla aineella. Aineista ensimmäinen tunnistaa syöpäsoluja ja toinen on varsinaista lääkeainetta.

Simulaatioista kävi ilmi, että syöpäkasvaimia tunnistavien ja lääkeainemolekyylien suhde kulta-atomirykelmää suojaavassa pintakerroksessa on keskeisen tärkeä parametri menetelmän tehokkuudessa. Jos eri molekyylejä on optimaalisessa suhteessa, klusteri tarttuu syöpäsoluihin todennäköisemmin.

”Laskennallisen tutkimuksemme avulla saimme arvokasta tietoa, joka auttaa tehostamaan tutkimuksemme laboratoriovaihetta”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Francisca Matus tiedotteessa.

Laboratoriovaiheessa toiminnallisuutta tullaan Matusin mukaan testaamaan koeputkiolosuhteissa.

Matus työskentelee tutkijatohtorina professori Hannu Häkkisen tutkimusryhmässä. Häkkinen hehkuttaa uutta tutkimustulosta.

”Tämä työ on uusi ja innostava avaus nanolääketieteen alueelle sekä oman ryhmäni että Nanotiedekeskuksen kultatutkimuksessa”, Häkkinen kommentoi.

Syövän tavanomaisessa hoidossa käytetään kemoterapiaa, jossa syöpälääkkeet estävät syöpäsolujen kasvua, mutta joka vahingoittaa myös tervettä kudosta. Kultananoklustereita on tutkittu syöpälääkemolekyylien mahdollisina kantaja-aineina jo useiden vuosien ajan, koska niiden avulla terve kudos jäisi pitkälti vahingoittumatta.

Tutkimuksen simulaatiot tehtiin sekä Jyväskylän yliopiston FCCI-verkoston laskentaklusteria että CSC-laskentakeskuksen supertietokoneita käyttäen, hyödyntämällä CSC:n myöntämää Grand Challenge -projektiresurssia.

Lue seuraavaksi: