Pirkanmaan maakunta ilmoitti helmikuussa alkaneensa varautua sote- ja maakuntauudistuksen kaatumiseen. Puolueiden piirijohto on kutsuttu koolle ensi viikolla eli 15. maaliskuuta pohtimaan, miten siinä tapauksessa edetään.

Muutosjohtaja Päivi Nurminen sanoo (Aamulehti 26.2.) Pirkanmaan kuntien valmistautuvan vapaaehtoisen sote-mallin rakentamiseen.

Monissa muissakin maakunnissa on lähdetty rakentamaan suunnitelma B:tä sen varalle, että poliitikot eivät saa sote-uudistusta tällä vaalikaudella kasaan.

Keski-Suomessa varautuminen alkoi viime syksynä.

– Se tarkoittaa keskusteluja, ei ennakoivia päätöksiä, Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho sanoo.

Selvää on, että sote-uudistuksen kariutuessa Keski-Suomessa selvitetään kuntien halu paikalliseen sote-uudistukseen eli halu yhdistää palveluja ja resursseja maakunnan mittaiseksi kokonaisuudeksi.

Miten Keski-Suomen paikallinen sote-uudistus eroaisi kansallisesta?

– Ero on merkittävä. Sote-kuntayhtymän talous olisi nopeasti melkoisissa vaikeuksissa. Kuntien rahoitusongelmat pahenevat lähivuosina tuntuvasti ikääntyvän väestön palvelutarpeen vuoksi, Peräaho sanoo.

On muitakin eroja. Poliittinen ohjaus sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen jäisivät Peräahon mukaan kuntayhtymärakenteessa näennäisiksi.

– Asiakkaiden valinnanvapaus toteutuisi palveluseteleinä suppeammin ja hitaammin. Neuvotteluvoima suhteessa terveysyhtiöihin jäisi heiveröiseksi.

Näyttää siltä, että muuallakin Suomessa sote-uudistus toteutuisi maakunnallisina versioina, vaikka kansallinen hanke kaatuisi.

– Emme voi jäädä odottamaan seuraavaa esitystä kansallisesta soten hallintomallista ja sen eduskuntakäsittelyn onnistumisesta. Kuntamme varautuvat parhaillaan vaihtoehtoon B, Päijät-Hämeen liiton maakuntajohtaja Laura Leppänen sanoo.

Jos sote-uudistusta ei tule, Päijät-Häme aikoo jatkaa kuntayhtymän ja omistajaohjauksen vahvistamista. Väestön ikääntyminen, palvelutarpeet ja ICT-järjestelmien kehittäminen eivät voi odottaa.

– Ne ovat käsissä juuri nyt.

Päijät-Hämeen kunnat selvittävät parhaillaan, mitä soten jatkuminen niiden harteilla tarkoittaisi kuntataloudelle. Leppänen arvelee, että kustannuskuri ei olisi samalla tasolla kuin kansallisessa sote-uudistuksessa.

– Kuntayhtymämallissa ei tapahdu järjestämisen ja tuottamisen erottamista. Kulukuri ei toteudu, koska loppulasku voidaan aina osoittaa kuntien maksettavaksi.

Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat rahoittaneet EPSOTE-hanketta, jossa erilaiset soten tulevaisuudennäkymät on nostettu pöydälle. Niistä saadaan ”alue-soten” askelmerkit, jos sote-uudistus peruuntuu tai lykkääntyy.

– Myös alue-soteen tarvittaisiin suorilla vaaleilla valitut päättäjät. Toteutumatta jäisivät sen sijaan esimerkiksi pelastustoimen ja ely-keskusten kokoaminen samaan organisaatioon ja laajempi valinnanvapaus, Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujohtaja Asko Peltola arvelee.

Osa maakunnista ei ole lähtenyt tekemään omia suunnitelmia, vaan haluaa ensin katsoa, miten valtakunnallisen sote-uudistuksen käy.

– Toimielimemme ovat linjanneet, ettei rinnakkaisia valmisteluja tehdä. Keskustelu aloitetaan tarvittaessa valtakunnallisten päätösten jälkeen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen sanoo.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että sote-uudistuksen taustalla olevat haasteet katoaisivat valmistelun ehkä kaatuessa.

– Jotain on tehtävä, ja sen tietävät kaikki. Pohjois-Pohjanmaa on kasvava maakunta, mutta lisäys tulee käytännössä 75 vuotta täyttäneistä. Miten tämä haaste selätetään, jos sote-uudistuksen leveämpiä harteita ja uusia toimintatapoja ei synny? Manninen miettii.

Etelä-Karjalassa sote-uudistuksen kaatumisen varalle ei ole vireillä erityisiä valmisteluja, koska kaikki on tavallaan jo valmista. Eksote on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen-integraation edelläkävijä.

Sote-uudistuksen kaatuminen olisi silti pettymys maakunnassa, sillä se asettaisi vaakalaudalle tiiviimmän maakunnan synnyttämisen.

– Olemme kovasti odottaneet mahdollisuuksia tiivistää rakenteita muun muassa työllisyyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen välillä, Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula ja muutosjohtaja Aija Tuimala sanovat.

Huoli on sama kuin muuallakin: kuntien taloustilanne on vaikea. Karhulan ja Tuimalan mielestä kuntayhtymä-mallikin on tietyllä tavalla aikansa elänyt.

– Soten tarpeisiin tämä rahoitus- ja johtamismalli ei ole pitkällä tähtäimellä toimivin malli. Meillä on Etelä-Karjalassa siitä kokemusta jo vajaan 10 vuoden ajalta.

LUE MYÖS:

Meneekö kaikki työ hukkaan, jos sote-uudistus kaatuu? Ei todellakaan (Mediuutiset 6.3.2019)