Missä vaiheessa potilaan voidaan katsoa parantuneen covid-19-koronavirusinfektiosta? Se on yksi epidemian avoimista kysymyksistä.

– Asia on vielä hiukan kiistanalainen, sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala Tyksistä sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO:n suositus on, että oireiden loppumisen jälkeen potilaalta otetaan 24 tunnin välein nenänielusta kaksi PCR-näytettä. Jos ne ovat puhtaita viruksen genomista, potilasta voisi pitää parantuneena.

Husin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkärin Veli-Jukka Anttilan mukaan kyseessä on kuitenkin monimutkaisempi asia.

– Kukaan ei tiedä, mitä negatiiviset PCR-näytteet merkitsevät koronapotilaan tartuttavuuden kannalta. PCR-testi ei mittaa tartuttavuutta, vaan viruksen genomia.

Osalla oireettomista, parantuneeksi arvioiduista potilaista virusta on myöhemmin alkanut uudelleen erittyä nieluun. Mistä siinä voi olla kyse?

– Tämäkin kysymys on auki, Anttila sanoo.

– Jossain julkaisussa sanottiin, että tällaiset potilaat olisivat saaneet uuden virustartunnan, mutta en ole ihan vakuuttunut siitä.

Rintalan mukaan hengitystievirukset ovat yleensäkin sellaisia, että niiden määrä parantuessa vähenee mutta ei suoraviivaisesti.

Varsinkin viruksen genomin löytyminen PCR-näytteissä voi infektion loppuvaihteissa fluktuoida eli sen esiintymisen määrä voi aaltoilla.

– Eri kysymys on, mitä viruksen genomin löytyminen parantuneeksi katsotun potilaan näytteestä merkitsee. Onko hänen hengitysteissään silloin elävää virusta vai ei?

Kauanko koronavirusinfektion sairastaminen kestää, Veli-Jukka Anttila?

– Sitä ei kukaan tiedä varmasti. Lievät infektiot menevät luullakseni ohi viikossa tai kahdessa, mutta vaikeissa tapauksissa sairaalahoitokin kestää viikkoja ja keuhkomuutokset häviävät hitaasti.

Julkisuudessa esitetään tilastoja tartunnan saaneista ja kuolleista, mutta harvemmin parantuneista. Tilastoidaanko parantuneita?

– John Hopkins julkaisee tilastoja parantuneista, mutta niihin ei pysty luottamaan, koska emme tiedä, mitä kriteerejä parantuneille kukin käyttää.

Olisiko luotettava parantuneiden tilastointi merkittävää lääkärien kannalta?

– Olisi. Näkisimme potilaiden taudinkuvan paremmin, jos tietäisimme tasan tarkkaan, kuinka kauan lievemmissä tapauksissa sairastamiseen suunnilleen menee. Tästä tulee varmaan lähiaikoina parempaa tietoa.

Ei ole konsensusta siitä, milloin karanteenin tai eristyksen voi lopettaa.

Mikä itseäsi askarruttaa koronaviruksesta parantumisessa eniten?

– Milloin karanteenin tai varsinkin eristyksen voi lopettaa, siitä ei ole konsensusta. Tästäkin saamme varmaan lähiaikoina kansallisen ohjeistuksen.

Onko tihkunut tietoa, antaako covid-19-koronavirusinfektion sairastaminen vastustuskyvyn eli immuniteetin sille jatkossa?

– Siitä ei ole tietoa tällä hetkellä. Immuniteetin syntymistä voisi puoltaa se, että virus ei ole juuri muuntunut parin viime kuukauden aikana. Voisi kuvitella, että sille syntyy jonkinlainen immunovaste, mutta kukaan ei tiedä, kuinka pitkäksi aikaa.

Dengue-kuumeessa syntyy niin sanottu paha immuniteetti: kerran sen sairastanut saa seuraavalla kerralla entistä vakavamman infektion. Onko tätä vaihtoehtoa pohdittu koronaviruksen kohdalla?

– Tällaistakin spekuloidaan, mutta meidän on vain odotettava. Tieto saadaan aikanaan, luultavasti Kiinasta. Myös mahdolliset jälkitaudit ratkeavat myöhemmin.

Sitäkään ei kukaan tiedä, voivatko muut koronavirukset suojata tältä taudilta.

Viime viikolla brittiläinen Telegraph-lehti kertoi, että uutta koronavirusta olisi kahta eri sorttia, joista toinen on herkemmin tarttuva. Mitä tuumaat siitä?

– En ole virologi, mutta käsittääkseni virologit tai ainakin osa heistä ovat sitä mieltä, että tämä Pekingin yliopiston ja Shanghaissa toimivan Pasteur-instituutin tutkijoiden tulos on ennenaikainen tai väärä.

Tuo kiinalaisten tutkimus on niin varhaisessa vaiheessa, että tulosten perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä. Koronavirukseen liittyviä julkaisuja tulee nyt semmoisella vauhdilla, että kaikkea ei ole loppuun asti mietitty.

Itse asiassa tämä virus on ollut varsin stabiili, eikä kovin nopeasti mutatoituva.

Lue myös:

Otsikkoa täydennetty 13.3.2020 kello 10:36