Työterveyslaitos ja belgialainen KU Leuvenin yliopisto selvitti ilmeisesti ensimmäistä kertaa maailmassa työn imuun vaikuttavia tekijöitä väestötasolla.

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä.

Kävi ilmi, että työn kuormittavuudesta huolimatta sote-alan ammattilaiset, opettajat ja maanviljelijät kokivat keskimääräistä enemmän työn imua. Vaikka esimerkiksi sote-alan opettajien työt ovat välillä raskaita ja kuluttavia, näyttää työn merkityksellisyys ylittävän kuormittavuuden.

Näin kokevat tutkimuksen mukaan myös johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät. Heidän työnsä on usein itsenäistä ja monipuolista, vaikka työpäivät voivat venyäkin pitkiksi.

– Tässä tutkimuksessa selvitimme erilaisten taustatekijöiden kuten iän, ammatin, sukupuolen ja työsuhteen laadun merkitystä työn imun kokemukseen eli mitkä taustatekijät vaikuttavat työn imun syntymiseen eniten, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että työn imun syntyyn vaikuttavat olennaisesti myös muut työhön ja organisaatioon liittyvät seikat eli voimavarat: kehittävä ja monipuolinen työ, riittävä itsenäisyys, palaute, hyvä johtaminen ja työpaikan ilmapiiri.

Yli 60-vuotiailla työn imu yleisempää kuin nuorilla.

Tutkimuksessa oli mukana yli 35 000 työntekijää 30 eri maasta. Aineistona oli Eurooppalainen työolotutkimus.

Aineistosta kävi ilmi myös kiinnostavaa tietoa työajan pituuden vaikutuksesta työn imun kokemiseen.

Sekä lyhyttä eli alle 35 tunnin työviikkoa tekevät että pitkää työviikkoa (<48 tuntia) tekevät kokivat enemmän työn imua kuin niin sanottua normaalia työviikkoa tekevät.

– Ilmiötä selittänee se, että esimerkiksi johtajat ja asiantuntijat ovat niin motivoituneita työstään, että tekevät myös vapaaehtoisesti pidempää päivää. Opetustyössä ja sote-alalla sen sijaan tehdään lyhyempää viikkoa, selventää Hakanen.

Julkisella sektorilla työn imua koettiin useammin kuin yksityisellä sektorilla.

Naiset kokivat työn imua useammin kuin miehet. Ero ei selittynyt pelkästään toimialaeroilla. Sama tulos on saatu aiemmissakin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa.

– On mahdollista, että naiset pystyvät hyödyntämään työnsä voimavarat paremmin kuin miehet, arvelee Hakanen.

Myös ikä vaikuttaa kokemukseen. Yli 60-vuotiailla työn imu yleisempää kuin nuorilla.

Tähän tulokseen voi vaikuttaa niin sanottu terve työntekijä-ilmiö, eli työelämästä ovat voineet poistua vähiten työn imua terveys- tai muiden ongelmien takia kokeneet yli 60-vuotiaat.

Työn imua lisäsivät myös vakituinen työsuhde, kokopäivätyö ja korkea koulutusasema. Julkisella sektorilla työn imua koettiin useammin kuin yksityisellä sektorilla.

Toisaalta itsensä työllistävät kokivat työn imua useammin kuin palkkatyötä tekevät.

– Koska työn imun hyödyt ovat kiistattomat, kannattaa organisaatioiden kiinnittää huomiota työn imua lisääviin työn voimavaratekijöihin. Tämä on erittäin tärkeää varsinkin alemman koulutustason ammateissa ja pätkätöitä tekevien keskuudessa, missä tutkimuksen mukaan työn imua esiintyy keskimääräistä vähemmän, muistuttaa Hakanen.

Tutkimusprofessori Hakanen esittelee tutkimustuloksia kansainvälisen WORK2019 – konferenssin yhteydessä järjestettävässä suomenkielisessä työelämäseminaarissa perjantaina 16.8. klo 13 Finlandia-talossa.

Lue myös:

Hoitajat koehenkilöinä – Pilates tehoaa selkäkipuun, toteaa tutkimus (MU 9.8.2019)

Alaraajaturvotuksen estohoidon koulutusmateriaali hurmasi hoitajat ja potilaat (MU 26.6.2019)

Jatkuva innovointi ahdistaa vanhustenhuollossa – Hoitajat jäävät paitsioon, kun uutta teknologiaa kehitetään ja otetaan käyttöön (MU 26.6.2019)