Sosiaali-ja terveysministeriö järjesti keskiviikkona tilaisuuden, jonka tarkoituksena oli levittää ajankohtaista tietoa koronasta. Paikalla olleen perhe- peruspalveluministerin Krista Kiurun (sd) mukaan tiedolle on tilausta.

– Etenkin sosiaalisessa mediassa huomaa, miten kova tiedonjano ihmisillä on. Siellä liikkuu myös paljon huhupuheita.

Koostimme tilaisuuden perusteella vastaukset yleisimpiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin:

Onko Suomessa koronavirusepidemia?

”Ei ole”, vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen. Suomessa on tällä hetkellä seitsemän laboratorion varmistamaa tautitapausta, joiden tartuntaketjut tunnetaan.

Epidemian määritelmään kuuluu, että kaikkia tautitapauksia ei voida yhdistää aiempiin tapauksiin, eli tartuntaketjuja ei tunneta. Euroopan maista tämä tilanne on ainoastaan Italiassa, joskin Salmisen mukaan myös Ranskassa ja Saksassa on viitteitä siitä, että tilanne alkaa olla lähellä.

”Suomen säästyminen epidemialta muuttuu koko ajan haastavammaksi, sillä monessa Euroopan maassa on jo nyt satoja tartuntoja.”

Viikin normaalikoulussa asetettiin 130 henkilöä karanteeniin koronavirusaltistuksen takia. Miksi altistunteiden lasten vanhempia ei ole määrätty karanteeniin?

”Keskeinen asia on, että lapsi on altistunut, mutta vanhemmat eivät”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen. Tartuntatautilain mukaan vain taudinaiheuttajalle altistuneen tai perustellusti altistuneeksi epäillyn henkilön voi asettaa karanteeniin.

Tilanne muuttuu silloin, jos joku lapsista alkaa oireilla. Tuolloin myös muut perheenjäsenet voi asettaa karanteeniin.

Kuinka suuri osa suomalaisista voi sairastua, jotta varautumistasomme riittää?

”Olemme varautuneet pahimpaan, joten valmiustaso riittää, vaikka suuri osa suomalaisista sairastuisi”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas).

Jos Suomeen iskisi epidemia-aalto, varautumistaso riittäisi siihen, että 35 prosenttia suomalaisista voisi sairastua ensimmäisen kahdeksan viikon aikana. Pekonen muistuttaa, että minkään muun maan tilanne ei tue sitä, että pahin mahdollinen skenaario toteutuisi.

”Tällä hetkellä varautumistasomme on kuitenkin parempi kuin mitä kansallisessa varautumissuunnitelmassa vaaditaan.”

Kuka hoitaa potilaat, jos epidemia osuu samaan aikaa Tehyn mahdollisten työtaistelujen kanssa?

”Olemme tavanneet työntekijäliittojen osapuolet ja käyneet näkökulmaa läpi”, toteaa ministeri Kiuru. Hänen mukaansa hoitoalan henkilökunta on sitoutunut hoitamaan potilaat, oli tilanne työmarkkinoilla millainen tahansa.

Mitä konkreettista hallitus on tehnyt tilanteen eteen ja mitä se aikoo tehdä?

”Konkreettiset toimet on aloitettu jo tammikuussa”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Tuolloin pantiin alulle tartuntatautiasetus, joka tuli voimaan 14. helmikuuta. Asetuksella koronavirus lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien listalle. Tämä mahdollistaa altistuneiden ihmisten määräämisen karanteeniin.

”Tämän lisäksi olemme käyneet läpi sen, miten sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat varautuneet pandemiaan, testanneet varusteet ja lisäksi saaneet hankittua uusia varusteita Suomeen.”

Sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa koronaviruksen tiimoilta valtakunnallisen kansalaisviestintäkampanjan, jonka tarkoituksena on levittää ajantasaista tietoa. Mukana ovat Yleisradion televisio- ja radiokanavat.

Tämän lisäksi koronaviruksesta huolestuneille kansalaisille on avattu maksuton puhelinneuvonta, joka palvelee arkipäivisin kello 8–21 ja lauantaisin kello 9–15 numerossa 0295 535 535. Numeroa ei ole tarkoitettu tautitartuntaa epäileville, vaan heidän tulee olla ensisijaisesti yhteydessä terveyskeskukseen.