Pienet kudospankit häviävät Suomesta. Tuleva lainsäädäntö vaatii kudospankeilta mittavia investointeja infrastruktuuriin ja asiantuntemukseen.

- Toiminnan keskittäminen lisää kustannustehokkuutta, turvaa osaamista ja yhdenmukaistaa laatua. Suomen kokoiseen maahan voisi riittää yksi tai kaksi kudospankkia, arvioi professori, Solu- ja Kudosteknologiakeskus Regean johtaja Riitta Suuronen.

Suomessa toimii paljon pieniä kudospankkeja sairaaloiden yhteydessä. Toiminta on pienimuotoista ja tähtää yleensä vain sairaalan omaan käyttöön. Mikään viranomainen ei valvo kudospankkien toimintaa.

EU:n kudoslaitosdirektiivi muuttaa pankkien toimintaedellytyksiä. Niiltä vaaditaan huhtikuun 2006 jälkeen dokumentoitua laatujärjestelmää ja hyvien toimintatapojen noudattamista. Direktiivin mukaista lainsäädäntöä valmistellaan Suomessa.

Regea vastaa vaatimuksiin

Solu- ja Kudosteknologiakeskus Regea aloittaa tänä vuonna kudospankkitoiminnan, joka täyttää EU-direktiivin vaatimukset. Puhdastilojen rakentaminen viivästyi markkinaoikeuteen tehdyn valituksen vuoksi, mutta nyt sopimukset on allekirjoitettu ja tilat valmistuvat syksyllä.

- Toimintamme tulee muistuttamaan SPR:n veripalvelua. Kudosten luovuttajille ei makseta palkkioita eikä niiden välittämisellä tuoteta voittoa, Suuronen toteaa.

Regea on Tampereen yliopiston erillislaitos, jonka perustajajäseniä ovat myös Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tekonivelsairaala Coxa. Laitos erikoistuu tutkimaan ja tuottamaan uusia solu- ja kudosteknologiaan perustuvia hoitomuotoja.

Professori Outi Hovatta johtaa Regean kantasolututkimusta. Tavoitteena on kehittää erityisesti aivohalvauksen, ääreishermovaurioiden, hermostollisten sairauksien ja sydänvaurioiden hoitoa.