Koronarajoituksista huolimatta kryptosporidioositapaukset ovat lisääntyneet Suomessa. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 571 tapausta, mikä on lähes 30-kertainen määrä 2010-luvun alkuun verrattuna.

Cryptosporidium on herkästi leviävä alkueläin, joka tarttuu ulosteen välityksellä saastuneesta juomavedestä, uimavedestä tai elintarvikkeesta tai kosketuksessa tartunnan saaneeseen ihmiseen tai eläimeen. Tartunnan tyypillisin oire on vesiripuli.

THL ja Ruokavirasto ovat selvittäneet tapausten lähteitä kysely- ja laboratoriotutkimuksilla. Eläinten ja ihmisten yhteinen taudinaiheuttaja Cryptosporidium parvum oli yleisin kryptosporidilaji potilasnäytteissä.

– C. parvum on lisääntynyt myös naudoissa viime vuosina. Monet tartunnan saaneista olivat olleet kosketuksissa ripulia sairastaviin tuotantoeläimiin. Moni kertoi myös perheenjäsenistä, jotka olivat sairastaneet vatsatautia samaan aikaan, sanoo THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne tiedotteessa.

Taudin yleistyminen vasikoilla on työperäinen riskitekijä lypsykarjatiloilla ja vasikkakasvattamoissa. Työterveyslaitos on laatinut ohjeen kryptosporidioositartuntojen torjuntaan tiloilla neljällä kielellä.

– Kryptosporidioosi korvataan ammattitautina, jos sairauden yhteys työssä saatuun tartuntaan on osoitettavissa. Osoittamiseen yleensä riittää työskentelytilan eläimillä todettu Cryptosporidium -tartunta tai tartuntaepäily eläimillä esiintyvien ripulioireiden vuoksi, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen tiedotteessa.

Jos lääkäri epäilee ammattitautia, hänen on tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Lisäksi tarvitaan lääkärin tai laboratorion tartuntatauti-ilmoitus THL:lle sekä työnantajan ilmoitus ammattitaudista tapaturmavakuutuslaitokselle.

Lue lisää: