Krooninen sairaus estää raskauden yhä harvemmin

Yliopistosairaaloiden äitiyspoliklinikoilla on huomattu uusi ilmiö: yhä useampi kroonista sairautta sairastava nainen tulee äidiksi.

Tämä näkyy riskiraskauksien määrissä, jotka ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pitkäaikaissairaudet ovat lisääntyneet raskaana olevilla 2,4 prosenttia vuosina 1996–2014.

– Erityisesti kakkostyypin diabeetikkojen raskaudet ovat lisääntyneet, sanoo naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri Hilkka Ijäs Oysin äitiyspoliklinikalta.

Ijäksen mukaan äitiyspoliklinikalla käyvillä äideillä näkee vaikeampia tautimuotoja kuin ennen.

Odottava äiti saattaa sairastaa esimerkiksi sidekudos- tai autoimmuunisairautta, jossa voi olla vakavia elinkomplikaatioita.

Myös naiset, jotka ovat lapsuudessaan tai nuoruudessaan läpikäyneet synnynnäisen sydänvian leikkaushoidon, ovat Ijäksen mukaan nyt sitä sukupolvea, jotka tekevät lapsia.

Husissa kaikki riskiraskauksien seuranta ja hoito on keskitetty Hyksin Naistenklinikan äitiyspoliklinikalle.

Myös Hyksissä on huomattu, että kroonisia sairauksia sairastavien äitien määrä on lisääntynyt.

– Tuntuman mukaan näin on, sanoo naistentautien ja synnytysten päivystystoiminnan linjajohtaja Mika Nuutila.

Äideillä näkee Nuutilan mukaan hyvin harvinaisiakin sairauksia, joita aiemmin pidettiin jopa vasta-aiheina raskaudelle.

– Diabetes, verenpainetauti, astma, kilpirauhassairaudet, epilepsia, reuma- ja sidekudossairaudet, luettelee Nuutila äitiyspoliklinikalla tavallisia sairauksia.

Toisaalta näitä äitejä on aina ollut yliopisto- ja keskussairaaloiden äitiyspoliklinikoilla, joissa potilasmateriaali on erilainen kuin muualla.

Nuutilan mukaan Suomessa synnyttää vuosittain noin 400 ykköstyypin diabetesta sairastavaa äitiä.

– Myös kakkostyypin diabetes on nykyisin odottavilla äideillä tavallisempaa, osittain varmasti lihavuusepidemian mukanaan tuomaa, hän sanoo.

Kun tieto sairauksista ja niiden hoito ja lääkitys ovat parantuneet, lääkärit antavat raskauksille herkemmin luvan kuin aiemmin.

– Meille tulee nyt äitejä, joilta on voitu hoitaa lapsena tai nuorena jokin syöpä. Vielä 20–30 vuotta sitten sairautta ei pystytty hoitamaan niin, että raskautta olisi voinut edes kuvitella, kuvaa Husin naistentautien poli- klinikkatoiminnan linjajohtaja Aila Tiitinen hoitojen kehitystä.

Lukuja äitien sairastamista kroonisista sairauksista tai riskiraskauksista Husista ei Nuutilalla tai Tiitisellä ole antaa suoraan.

– Se varmaan olisi erittäin tärkeää ja kiinnostavaa meidänkin tietää, paljonko näitä tapauksia on, sanoo Tiitinen.

Myös äideillä on enemmän tietoa kuin ennen – sekä oikeaa että väärää.

– Raskaaksi voi tulla, vaikka olisi sanottu, että se ei ole turvallista. Sitten me tietysti hoidamme raskautta parhaamme mukaan, jos näin käy, Hilkka Ijäs sanoo.

Hoidollinen haaste voivat hänen mukaansa olla harvinaissairaudet, joista ei ole olemassa paljon tutkimustietoa.

– Silloin joudumme monesti miettimään moniammatillisissa tiimeissä, miten tällaista raskautta pitää hoitaa ja seurata.

Ehdottomia vasta-aiheita raskaudelle on Ijäksen mukaan muutamia. Tällainen voi olla esimerkiksi äidin erittäin vaikea munuaisen vajaatoiminta diabetekseen tai johonkin muuhun sairauteen liittyen. Raskaus rasittaa munuaisia eikä niiden toiminta välttämättä palaa ennalleen raskauden jälkeen.

Sepelvaltimotauti, sairastettu infarkti tai vaikea sydämen vajaatoiminta on useimmiten vasta-aihe raskaudelle.

– Esimerkiksi diabeetikolle saattaa kehittyä sepelvaltimotauti jo varsin nuorella iällä.

Aina ei suinkaan ole niin, että perussairaus aiheuttaisi riskejä raskaudelle.

– Voi olla myös niin, että raskaus pahentaa perussairautta. Jos jollakin on oikein huono tuuri, voi käydä molemmin päin, Ijäs sanoo.

Lisääntyneet riskiraskaudet eivät Ijäksen mukaan ole kustannustaakka erikoissairaanhoidolle, koska kyse on harvinaisista tilanteista.

– Riippuu toki siitä, mitä kaikkea raskauden seurannassa ja sen jälkeen tarvitaan. Mutta jos kyse on siitä, että joutuu vain tiheästi käymään raskausaikana erikoislääkärin vastaanotolla, se ei ole iso kustannus.