Nyt on ”viimeinen aika tehdä kaikki viimesijaiset keinot” koronatilanteen hillitsemiksi Suomessa, katsoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Ministeri kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin pitkäkestoisesta koronataudista long covidista. Siitä pelätään tulevan uusi, vaikea kansantauti Suomessa.

Kiurun mukaan tässä tautitilanteessa on viimeinen aika pohtia kansakunnan näkökulmasta sitä, että mahdollisimman vähän ihmisiä ”tulee sairastumaan tähän tautiin”.

”Jos ei nyt suomalaisessa yhteiskunnassa vakavoiduta sen edessä, minkälaisessa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky on, niin ihmettelen”, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa ja kävi läpi Suomen suuria koronalukuja.

”Jälkikäteen on turha tulla sanomaan, ettei tätä tietoa ollut saatavilla.”

Hän viittasi muun muassa siihen, että uusia koronatapauksia todetaan Suomessa nyt 40 000 tapauksen viikkovauhtia, kun viime viikolla vastaava luku oli 20 000 ja sitä edeltävällä viikolla 10 000 uutta tartuntaa.

”En tiedä, meneekö muilla vilunväreet, mutta kyllä minulla menee.”

”Kysymys on siitä, kuinka iso tautitsunami halutaan ottaa.”

Vaarana kantokyvyn romahtaminen

Jos tautitapauksia ei hillitä, terveydenhuollon kantokyky seuraavien viikkojen aikana ”auttamatta romahtaa”, Kiuru sanoi.

”Peruspalveluista vastaavana ministerinä totean, että nyt ei ole enää leikin asia. Me olemme jo menettäneet perusterveydenhuollossa kantokyvyn esimerkiksi Uudellamaalla. On sanottava suoraan, että taudin jäljitys, eikä rokottaminen toimi sillä tahdilla kuin tässä tilanteessa pitäisi. Ei toimi myöskään testaus.”

Jos myös erikoissairaanhoidon kantokyky Suomessa pettää, ollaan erittäin suurissa vaikeuksissa, Kiuru varoitti. Viime kädessä koko kansakunnan on päätettävä, aletaanko tautitaakan kasvu ottaa vakavasti vai ei, hän sanoi.

Nyt päätöksiä on synnyttävä Kiurun mukaan mahdollisimman nopeasti ja kyse on siitä, onko poikkeusoloja ennen vielä ”yksi pysäkki tehtävänä”, jossa kaikki viimesijaisetkin työkalupakissa olevat toimet otetaan käyttöön. Nämä toimet ovat vielä osa hallituksen aktivoimaa hätäjarrumekanismia.

”Totean, että nyt on viimeinen aika tehdä kaikki viimesijaiset toimet tämän kansankunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn suojelemiseksi ja sen välttämiseksi, että lapset, nuoret ja aikuiset eivät saisi näin suurta tautitaakkaa, kuin omikronista on tulossa. Seuraavien viikkojen aikana omikron vyöryy etelästä koko Suomen yli. Kysymys on siitä, kestääkö meidän kantokyky näillä hauraimmilla alueilla. Tätä kautta nyt viimesijaiset toimet ovat tänään punninnassa. Niitä kovin montaa enää ei ole työkalupakissa, ja kysymys on siitä, pystytäänkö löytämään toimintakykyä tehdä nämä viimeiset päätökset, jotta pystyisimme edes reagoimaan tähän syntyvään tilanteeseen kaikin mahdollisin keinoin.”

Kiuru: Lähikoulu ei turvallista

Kiuru pelkää, että kouluihin palaaminen ensi viikolla ei valitettavasti ole turvallista siksi, että sairaanhoidon kantokyky on vaarassa ja testaaminen ja jäljittäminen on ruuhkautunut.

”Tämä ei enää Uudellamaalla esimerkiksi toimi.”

Hän huomautti, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esittää nyt virkavastuulla toimia epidemian hillitsemiseksi.

Hallituksen koronaministeriryhmä käsittelee siirtymistä etäkouluun kello 14 alkavassa kokouksessa tänään. STM esittää, että hallitus suosittaa etäkouluun siirtymistä lukuun ottamatta 1.–3-luokkalaisia ja esiopetusta.

STM:n esitys on saanut osakseen laajaa kritiikkiä, mutta esimerkiksi opettajia edustava OAJ kannattaa sitä.

LUE SEURAAVAKSI: