Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo, että suomalaisen yhteiskunnan on pystyttävä nykyistä parempaan syövänhoitoon.

–Moni on varmaan ihmetellyt hallitusohjelmassa erikoista lausetta ”syöpähoitojen vaikuttavuutta parannettaan”. Viime hallituskaudella sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana osallistuin asiantuntijaseminaariin, josta jäi mieleen, että monia asioita pitää syövän hoidossa parantaa. Siksi tämä yksittäinen sairaus on kirjattu hallitusohjelmaan, Kiuru selittää.

Kiuru oli keskustelemassa syövän hoidosta tiistaina Suomi Areenassa.

Kiuru kertoo yllättyneensä siitä, että selvitykset ja toimintaehdotukset syöpähoitojen vaikuttavuuden parantamisesta on tehty asiantuntijatyöryhmässä jo vuonna 2010, mutta vieläkään käytännöt eivät ole velvoittavina käytössä koko maassa.

–Nyt pitää saada vauhtia tähän veneeseen.

Kiuru muistuttaa että syöpähoitojen kehittyessä syövässä ei ole kysymys enää pelkästään selviytymistarinasta, vaan kyse on siitä, miten ihmiset kuntoutuvat takaisin työelämään, miten tieto liikkuu hoitoyksiköiden välillä ja miten tasa-arvoista hoitoa eri puolella Suomea saa.

– Ihmisiä pitää pelastaa entistä enemmän. Tarvitaan tutkimuksia ja innovaatioita, ja lisää keksintöjä käyttöön entistä nopeammin. Yhteiskuntana meidän pitää ajatella, että kuka tahansa, joka sairastuu mihin tahansa, on tärkeä. Jonkun vuoro on aina seuraavaksi, Kiuru sanoo.

Syöpähoitojen nostaminen erilliseksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan miellytti Kiurun kanssa keskustelleita asiantuntijoita. Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja Ilpo Tolonen, Hus syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson ja apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta olivat yksimielisiä siitä, että kaikki tieto on jo olemassa.

– Suomessa tiedetään tasan tarkkaan mitä syöpähoitojen parantamiseksi pitää tehdä, kaikki se pitää vain implementoida, Tolonen sanoo.

– Perustetaan kansallinen syöpäkeskus, jotta samat hyvät käytännöt leviävät koko Suomeen. Myös syöpärekisterin käyttöä pitää lisätä, mutta siinä ongelmana on ollut se, että tietojärjestelmät eivät sovi yhteen, Mattson sanoo.

Paulus Torkki pitää käsittämättömänä sitä, ettei syöpähoitojen vaikuttavuutta mitata Suomessa tällä hetkellä juuri mitenkään. Se tilastoidaan, moniko jää henkiin, mutta ei sitä, moniko palaa työelämään tai moniko vanhus pärjää syövän jälkeen vielä itsenäisesti kotona.

– Kansallinen mittaaminen on aloitettava heti.

Tolonen ehdottaa myös, että Suomessa otettaisiin oppia Ruotsista, missä jokaisen sairaanhoitopiirin on ilmoitettava julkisesti millaiset hoitoonpääsyajat eri sairauksissa on. Ylipitkistä ajoista sanktioidaan, mutta myös potilaat voivat äänestää jaloillaan.

– Kun potilas näkee Taalainmaalla, että eturauhassyövän hoitoonpääsyaika on seitsemän kuukautta, sieltä tullaan meille Docratekseen.

Husilla vastaava mittari on jo tehty, mutta Mattson huomauttaa, että sen tekeminen oli hidasta ja hankalaa. Sitäkin kehittäessä törmättiin, jälleen kerran, siihen, että tieto ei yksinkertaisesti kulje järjestelmissä Suomessa.