Kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin Kriisipuhelimessa on vastattu yli 17 200 soittoon. Tämä oli kesän soittojen kaikkien aikojen ennätys. Kesän aikana soittoyrityksiä tuli lähes 60 000, eli yli 11 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Ihmisten paha olo kuuluu vahvasti soitoissa.

– Soittoyritysten määrä kasvaa normaalisti kesäkuukausina monien palveluiden ollessa kiinni. Lomat myös lisäävät haasteita erityisesti läheisten kanssa. Tänä kesänä pystyimme tarjoamaan keskusteluapua yhä useammalle soittajalle. Vastattuja puheluja oli noin 6000 enemmän kuin viime kesänä, kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Myös häiriösoittojen määrä kasvoi.

Vuoden 2020 alusta Kriisipuhelimessa on vastattu jo noin 50 000 soittoon, kun vuoden 2019 aikana koko vuonna Kriisipuhelimessa vastattiin noin 56 000 soittoon.

Kriisipuhelin siirtyi helmikuussa 2020 ympärivuorokautiseen aukioloon ja samalla päivystäjien määrää lisättiin. Koronakriisin myötä kriisityön ammattilaisia on siirtynyt kriisikeskusverkostossa puhelinpäivystämiseen ja vapaaehtoiset ovat lisänneet päivystysvuorojaan. Silti kaikkiin soittoihin ei pystytä vastaamaan, sillä soittoyritysten määrä kasvaa jatkuvasti.

Yleisimmät syyt soittaa liittyvät pahaan oloon, ihmissuhdeongelmiin ja arjessa selviytymisen haasteisiin.

Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä kasvoi kesäkuussa keskimäärin 20 soittoon vuorokaudessa, kun viime vuonna niitä tuli noin 9 vuorokaudessa. Erityisesti 18–29 -vuotiaiden naisten itsetuhoisten soittojen määrä kasvoi. Miehissä itsetuhoisuuden takia soittivat eniten keski-ikäiset. Akuutteja tilanteita on Kriisipuhelimessa useita joka vuorokausi.

– Hyvä, että itsetuhoisiin ajatuksiin lähdetään hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Takana on raskas kevät, ja pitkittynyt huoli ja epävarmuus syksystä lisäävät kuormitusta. Jos tarvitsee viranomaisapua, täytyy aina soittaa hätänumeroon 112. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua ja se on perustettu nimenomaan ehkäisemään itsemurhia. Soittajien palaute ja päivystäjien kokemus on, että puhuminen selkeyttää ajatuksia, tuo toivoa ja rauhoittaa oloa , kuvaa Winter.

Samalla, kun ihmiset ovat hakeneet koronakriisissä yhä paremmin apua pahaan oloonsa, myös häiriösoittojen määrä on kasvanut.

– Tämä on erittäin ikävä ilmiö. Häiriösoitot ruuhkauttavat linjoja ja hidastavat toisten avunsaantia.

Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset. Kriisipuhelin päivystää neljällä kielellä suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Soittojen ja keskustelujen määrät ovat kasvaneet selvästi myös ruotsin- ja arabiankielisillä linjoilla.