Syöpäsairauksien ilmaantuvuudessa on maailmanlaajuisesti suurta vaihtelevuutta: mitä köyhempi maa, sitä enemmän syöpätapaukset ovat lisääntyneet.

Tämä kävi ilmi kansainvälisen Global Burden of Disease Cancer Collaboration -tutkijaverkoston selvityksessä.

Syöpää sairastavien määrä on lisääntynyt maailmassa peräti 33 prosenttia vuosina 2007–2017. Uusia syöpätapauksia todettiin 24,5 miljoonaa vuonna 2017. Syöpäsairaudet myös ovat nousseet 2000-luvulla tartuntatautien ohi toiseksi yleisimmäksi kuolinsyyksi.

– Pelkästään korkea ikä lisää sairastuvuutta, ja kaikissa maissa eletään aiempaa vanhemmaksi. Tämän vuoksi elintapojen merkitys korostuu. Yksittäisistä riskitekijöistä tärkeimpiä ovat tupakointi, ruokavalio, ylipaino ja alkoholinkäyttö, rintasyöpäkirurgi, dosentti Tuomo Meretoja Husin Syöpäkeskuksesta sanoo tiedotteessa.

Maailmanlaajuisessa selvityksessä kartoitettiin 29 eri syövän ilmaantuvuutta sekä niiden aiheuttamaa kuolleisuutta ja tautitaakkaa 195 maassa.

Syöpäsairauksien ilmaantuvuuden kasvu köyhissä maissa liittyy Meretojan mukaan elintason nousuun. Kun köyhät maat vaurastuvat, tartuntataudit vähenevät, mutta muut taudit lisääntyvät.

Maailman syöpädiagnooseista puolet tehdään korkean elintason maissa, mutta syöpäkuolemista vain 30 prosenttia ja syöpätaakasta 24 prosenttia oli vauraimmissa maissa.

– Maiden välisiin eroihin syöpäkuolleisuudessa vaikuttavat terveydenhuollon resurssit sekä niin uusimman diagnostiikan kuin hoitojenkin saatavuus.

Suomessa syöpätapausten ilmaantuvuus on aavistuksen suurentunut, mutta syöpäkuolemat ovat vähentyneet. Meretoja toteaa, että Suomen ja muiden länsimaiden hoitotulokset ovat erinomaiset ja niiden erot vähäiset.

– Syövän ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää enemmän huomiota erityisesti kehittyvissä maissa, joihin länsimaat voisivat viedä osaamistaan. Suurelta osin kysymys on tietysti resursseista. Toivottavasti kokoamamme tieto antaa käsityksen syöpäsairauksien tilasta ja toimii terveydenhuollosta päättävien työkaluna ja apuna.