Nuorten työikäisten aikuisten rokotuskattavuus on jäänyt Suomessa odotettua alhaisemmaksi. Tällä hetkellä peräti 25 prosenttia 20–40-vuotiaista suomalaisista on jättänyt rokotteen kokonaan ottamatta. Osuus ei ole juuri parantunut kesän jälkeen.

Suomessa luovuttiin koronarajoituksista lokakuun alussa sillä periaatteella, että rokotekattavuus riittää pitämään epidemian aisoissa. Tavoitteena, ja yhteiskunnan ”lopullisen” avaamisen mittarina, on ollut kahden rokoteannoksen 80 prosentin kattavuus yli 12-vuotiaassa väestössä. Tällä hetkellä vähintään ensimmäisen rokoteannoksen on saanut 84 prosenttia kohdeväestöstä, mutta kaksi rokotusta vain 72 prosenttia.

”Kyllä tässä pelko on, että ihan tuohon tavoitteeseen ei päästä” sanoi johtajaylilääkäri Juhani Sand Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä Ylen Ykkösaamussa perjantaina.

Hän korostaa, että riski on kokonaan rokottamattomille nuorillekin aikuisille ennen kaikkea henkilökohtainen. Tartunta on turvallisempaa kohdata rokotettuna, ja rokottamattomana seurauksena voi olla vakava sairaus, Sand muistutti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen sanoi torstaina, että viranomaisille on ollut ikävä yllätys huomata, ”miten matalaksi nuorten aikuisten rokotuskattavuus uhkaa asettua”.

”Jos se tuohon jää, se on turhan matala”, Salminen sanoo.

”Tuossakin ikäryhmässä monella on merkittävä riski joutua sairaalaan, useampi prosentti. Todennäköisyys kasvaa yli 20-vuotiailla.”

Salmisen mukaan sairaalaan joutumisen todennäköisyys on rokottamattomilla 30–39-vuotiailla 2–4 prosenttia. Tätäkin useampi saa kotona hoidettavan ikävän taudin, johon voi liittyä vaikkapa keuhkokuume. Rokottamattomuus on yleistä 30–39-vuotiaidenkin ryhmässä, sillä kokonaan rokottamattomia on heidän joukossaan noin 24 prosenttia.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoi Ylellä, että laitoksen teettämät kyselyt ovat jo pitkään kertoneet, että nuoremmat ikäryhmät eivät yhtä hanakasti ilmaise haluaan ottaa rokotus kuin vanhemmat. Nuorempien aikuisten ikäryhmistä vain noin 60–75 prosenttia on kertonut haluavansa ottaa rokotteen.

Nohynekin mukaan viranomaisten täytyy alkaa miettiä uusia keinoja kasvattaa rokotuskattavuutta, jos nykyiset eivät riitä. Esillä pohdinnoissa on ollut muun muassa suoraan kaikille rokottamattomille lähetettävä tekstiviestimuistutus.

Syitä rokotteen ottamattomuuteen ovat muun muassa luottamus rokotteen turvallisuuteen sekä toisaalta se, kuinka vakavaksi nuoremmat ikäryhmät kokevat koronataudin joko itselleen tai muille.

Nuorten miesten osalta myös viranomaiset selvittävät parhaillaan Modernan Spikevax-rokotteen turvallisuutta. THL ohjeisti torstaina kuntia tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille varotoimena vain Biontech-Pfizerin Comirnaty-koronarokotetta, sillä pohjoismaisen seurantatutkimuksen mukaan sydänlihastulehduksia ilmenee nuorilla miehillä suhteellisesti enemmän Modernan Spikevax-rokotteen saaneiden kohdalla.

Tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat kuitenkin ylipäätään harvinaisia. Sydänlihastulehduksia ilmenee jatkuvasti erilaisten infektioiden seurauksena myös rokottamattomilla. THL:n ohje Spikevax-rokotteen ikärajasta on varotoimi, ja sitä arvioidaan uudelleen marraskuun aikana, kun tutkimuksen tulokset tarkentuvat.

LUE MYÖS: