Koulutetun vertaisen tarjoama tuki ja ohjaus lisäävät liikunta-aktiivisuutta. Liikunta-aktiivisuus lisääntyy, kun keskitytään sosiaalisen tuen vahvistamiseen, omien terveystekojen kirjaamiseen, sekä harjoitellaan ohjattua liikuntaa. Myös ravitsemustottumukset paranevat, kun omaa toimintaa havainnoidaan ja asetetaan muutostavoite.

Edellä mainitut asiat tulevat ilmi Health Education & Behavior -lehdessä julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa. Siinä raportoitiin ensimmäistä kertaa kootusti elämäntapainterventioiden tuloksia.

– Jo aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että vertaisten tuki ja ohjaus ovat hyödyllisiä esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoiden omahoidossa. Nyt selvitimme koulutettujen vertaisten tarjoamaa tukea laajemmin elämäntapainterventioissa ja terveystottumusten muutospyrkimyksissä, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnan tohtorikoulutettava Mari Punna tiedotteessa.

Interventioissa tukihenkilöinä toimineet vertaiset olivat saaneet 30–60 tunnin koulutuksen, jonka sisällöt koostuivat muun muassa sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta sekä omahoidon tukemisesta ja terveyskäyttäytymisen seurannasta. Useilla vertaisohjaajista oli myös omakohtaista kokemusta pitkäaikaissairauksista ja niiden omahoidosta.

Vertaisohjattuja elämäntapainterventioita toteutettiin yksilö- ja ryhmätapaamisina, koulutetun vertaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen yhteistyönä, puhelimitse sekä verkko-ohjelman avulla. Interventioiden kestot vaihtelivat yhdestä päivästä kahteen vuoteen.

– Tulosten mukaan koulutettuja vertaisia tai kokemusasiantuntijoita kannattaa ottaa mukaan elämäntapainterventioihin. Elämäntapamuutosta voivat vauhdittaa hyvä sosiaalinen tuki sekä kannustava ympäristö. Koulutetuilla vertaisilla on mahdollisuus vahvistaa näitä molempia, Punna sanoo.

Tulokset perustuvat 40 alkuperäistutkimukseen, joissa oli tutkittu koulutettujen vertaisten ohjaamia elämäntapainterventioita sydän- ja verisuonitauteja sairastaville tai niiden riskissä oleville, yhteensä 7970 aikuiselle.