Koululaisten terveyteen liittyvän elämänlaadun parantamiseksi uneen ja oireiluun liittyviä asioita on hyvä kartoittaa ja ehkäistä jo ennen murrosiän alkua. Tämän johtopäätöksen on tehnyt terveystieteiden maisteri Marja-Liisa Gustafsson Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.
Viiden vuoden seurantatutkimuksessa Gustafsson selvitti koululaisten unen määrää, päiväväsymystä, terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä itseraportoitua oireilua 10-, 12- ja 15-vuotiaana. Hän havaitsi, että murrosikään tullessa suomalaislasten unen määrä vähenee selvästi: viiden vuoden seurantatutkimuksen aikana yli tunnilla yössä.
Tytöillä unen määrä väheni enemmän kuin pojilla.
Seurannassa myös lasten itseraportoitu oireilu – päänsärky, vatsakipu, selkäkipu, niska-hartiakipua sekä psyykkiset oireet – lisääntyi selvästi murrosiän aikana. Tytöillä oireilu oli poikia yleisempää.
Uniongelmat ja erilaiset oireet esiintyvät usein samoilla lapsilla ja nuorilla.
Suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä kouluterveydenhuolto on keskeinen toimija lasten terveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa, joten unen määrän ja päiväväsymyksen kartoittaminen terveystarkastuksessa auttaa tunnistamaan ja hoitamaan myös mahdollista muuta oireilua, jota ei ole havaittu aiemmin.
– Koululaisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota jo lievään väsymykseen, joka tulee esille esimerkiksi huonontuneina oppimissuorituksina, heikentyneenä keskittymiskykynä, ärtyisyytenä ja mielialan vaihteluina, Gustafsson sanoo tiedotteessa.
Yhteenvetona hän toteaa, että unen tärkeyttä tulisi korostaa kaikissa ikäryhmissä, ja unen ja levon arvostusta lisätä yhteiskunnassa, joka on avoinna ympäri vuorokauden.
– Lapset ja nuoret olisi hyvä ottaa aktiivisesti mukaan heille suunnatun terveyden edistämisen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tyttöjen oireiden runsaampi esiintyminen tulisi ottaa huomioon kehitettäessä terveyden edistämisen tukitoimenpiteitä.
Gustafssonin mukaan myös vanhempien tulisi tietää lastensa unen määrän tarve ja osata ohjata heitä terveellisiin unitottumuksiin. Vain noin puolet vanhemmista on tietoisia lastensa unen todellisesta tarpeesta.
Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 12. huhtikuuta.
