Koululääkäreiden arvion mukaan vain 40 prosenttia hyötyy koululääkärin kahdelle ikäluokalle tekemistä lakisääteisistä terveystarkastuksista. Ennakkokyselyn avulla voitaisiin ohjata lääkärille juuri ne oppilaat, jotka lääkäriä tarvitsevat.

Nämä tulokset ilmenevät BMC Pediatrics -tiedelehdessä elokuussa julkaistusta suomalaistutkimuksesta. Tutkimus selvitti alakoululaisille tehtävien koululääkärintarkastusten hyötyjä.

Suomessa järjestetään lakisääteiset kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset luokilla 1, 5 ja 8. Näillä luokilla oppilaille tehdään terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastus. Tarkastuksissa selvitetään oppilaan kasvu, kehitys ja terveydentila sekä koko perheen hyvinvointi.

Koululääkäreistä ja myös terveydenhoitajista on pulaa monin paikoin.

”Kaikki eivät hyödy koululääkärintarkastuksesta, mutta vanhemmat, terveydenhoitajat ja opettajat tunnistivat kyselyssä ne lapset, jotka voivat hyötyä siitä. Laajojen terveystarkastusten lääkäriresurssit kannattaa siis kohdentaa niihin lapsiin, jotka lääkäriä todella tarvitsevat”, sanoo väitöskirjatutkija Kirsi Nikander tiedotteessa.

Tutkimuksessa vanhemmat, terveydenhoitajat ja opettajat täyttivät kyselylomakkeen, jossa arvioivat lapsen terveyttä ja lääkärintarkastuksen tarvetta. Vastausten perusteella arvioitiin, että 75–80 prosenttia lapsista tarvitsi lääkärintarkastuksen ja käänteisesti 20–25 prosenttia lapsista ei tarvinnut.

Koululääkärit tekivät kaikille lapsille terveystarkastuksen, mutta he eivät nähneet ennakkokyselyä. Terveystarkastukset tehneiden lääkärien arvioiden mukaan 40 prosentille lapsista lääkärintarkastuksista oli hyötyä, eli terveydenhoitaja ei olisi pystynyt korvaamaan lääkäriä.

Lisäksi koululaiset ja heidän vanhempansa arvioivat, oliko lääkärintarkastuksesta hyötyä. He kokivat lääkärintarkastuksen hyödyt selkeästi merkittävämmiksi kuin lapsen tutkinut lääkäri. Tämän taustalla lienee se, että he arvostavat lääkärin kokonaisvaltaista arviota ja mahdollisuutta keskustella nimenomaan lääkärin kanssa.

Lopuksi tutkimuksessa verrattiin ennakkokyselyissä ilmaistua terveystarkastusten tarvetta lääkärin arviomaan tarkastuksen hyötyyn lineaarisen regressioanalyysin avulla.

”Ennakkokyselyn perusteella arvioitu tarve lääkärintarkastukseen on yhteydessä koululääkärin tekemän tarkastuksen hyötyyn”, Kirsi Nikander summaa.