Koulukiusaaminen on vähentynyt etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muutaman viime vuoden ajan kiusaaminen on kuitenkin pysynyt lähes samalla tasolla.

Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa kertoo joutuneensa seitsemän prosenttia peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaista ja kuusi prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Ammattiin opiskelevista neljä prosenttia ja lukiolaisista prosentti kertoo tulleensa kiusatuiksi.

Yli puolet lapsista ja nuorista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä ja kokee opettajien olevan kiinnostuneita oppilaan kuulumisista. Koulunkäynnistä pitävät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitoksissa opiskelevat pojat. Tiedot selviävät tuoreesta Kouluterveyskyselystä.

Koulu-uupumusta kokevat yleisimmin tytöt perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukioissa.

– Oppilaitosten osallisuutta tukevalla toimintakulttuurilla on tärkeä asema lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, ja sitä tulee edelleen vahvistaa, toteaa THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.

Kouluterveyskyselyssä selvitettiin myös aiempaa laajemmin häirinnän ja väkivallan kokemuksia. Pojilla on tyttöjä enemmän fyysisen uhan kokemuksia. Tytöt taas kokevat poikia yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä henkistä tai fyysistä väkivaltaa perheessä.

Tytöt kertovat poikia yleisemmin kokemastaan väkivallasta aikuiselle. Pojat kokevat saavansa tyttöjä useammin apua ja tukea väkivallan kokemuksiin koulun aikuisilta ja palveluista koulun ulkopuolelta.

Lapset ja nuoret kokevat pääosin olevansa tyytyväisiä elämäänsä, ja yhä useammilla on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Kokemus hyvästä keskusteluyhteydestä on yleistynyt etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pojilla verrattuna aikaisempiin vuosiin.

– Lapsen ja vanhemman välinen avoin vuorovaikutus suojaa lasta monella tapaa, ja edistää hyvinvointia. Kun nuorella on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa, hänen on helpompi ottaa myös vaikeampia, mahdollisesti mieltä painavia asioita esiin ja saada niihin tukea vanhemmiltaan, Riikka Ikonen kertoo.

Vapaa-ajalla hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa harrastavien nuorten osuus on hieman lisääntynyt ja ylipainoisten osuus on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna.

Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana etenkin ammattiin opiskelevilla nuorilla. 27 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista, 18 prosenttia lukiolaisista ja 10 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Raittiiden osuus on säilynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna.

Tiedot perustuvat keväällä 2019 toteutettuun Kouluterveyskyselyyn, johon vastasi yhteensä yli 260 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvää lasta, perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvää nuorta sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1. ja 2. vuotta opiskelevaa nuorta.

Lue myös: Suomalaistutkija koulujen terveyttä edistävän kansainvälisen tutkijaryhmän johtoon