Pandemia on kasvattanut kotimaista kasvosuojustuotantoa. Nyt markkinaa vaivaa ylitarjonta ja tiukka hintakilpailu, kun tarjolla on runsaasti halpoja ulkomaisia maskeja.

Tuotannon kasvettua maailmalla hinnat ovat Suomessakin laskeneet selvästi. Esimerkiksi Keskon myymälöistä saa 50 kappaleen paketin kirurgisia maskeja alle 10 eurolla.

”Tällä hetkellä myynti sakkaa. Ensimmäinen vuosi oli sellainen, että myimme kaiken minkä valmistimme”, sanoo hankolaisen Filterpak-yhtiön toimitusjohtaja Peter Nordlund.

”Se vähän onkin yllättänyt, että tulee näin kova hintasota.”

Filterpak on yksi maskimarkkinoille viime vuonna lähteneistä suomalaisyhtiöistä. Sen päivätuotanto yltää parhaimmillaan jo vajaaseen miljoonaan maskiin.

Yhtiö on vastikään rakentanut uuden tuotantolinjan. Uusi linja tarkoittaa, että yhtiö ”pystyy kilpailemaan kiinalaisten kanssa”, Nordlund sanoo.

Tällä hetkellä Filterpak myy tuotteitaan vain kuluttajamarkkinoille. Nordlund uskoo, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan kotimaisista maskeista, mutta vain hyvin vähän enemmän kuin kiinalaisista. Siksi Filterpak muovaa hintojaan tilanteen mukaan.

”Kotimainen myy, jos hinta on oikea. Ei saa olla kaksin- tai kolminkertainen verrattuna kiinalaiseen. Ehkä muutaman prosentin saa olla kalliimpi”, Nordlund arvioi.

Kangasmaskituotanto tyrehtyi

Kierrätysmuotiyhtiö Globe Hope alkoi pandemian alkuaikoina valmistaa pestäviä kangasmaskeja Ahlstrom-Munksjön kuitumateriaaleista.

Nyt yhtiö on ainakin toistaiseksi lopettanut näiden ”kansanmaskien” tuotannon, sillä varastot ovat täynnä eikä markkina vedä, kertoo toimitusjohtaja ja perustaja Seija Lukkala.

Lukkala epäilee, että maskeista on ylitarjontaa ja kangasmaskit ovat saaneet osakseen kritiikkiä heikommasta suojaavuudesta. Lukkalan mukaan suojausteho on kuitenkin lähes yhtä hyvä kuin kirurgisissa maskeissa.

Täysin Globe Hopen maskituotanto ei sitä paitsi ole tyrehtynyt: yritys valmistaa yrityksille maskeja tilauksesta. Lähestyvä syksy on jo lisännyt yritystilauksia.

Lukkalan mukaan yritys ei olekaan luopumassa täysin pestävien maskien tuotannostaan tulevaisuudessa. Hän uskoo, että maskeja käytetään Suomessa vielä pitkään.

Myös terveydenhuollon työvaatteita valmistavassa Medantassa on huomattu kangasmaskien kysynnän vähentyminen. Näitä maskeja myydään nyt alennuksella yrityksen verkkosivuilla.

Medanta myös tuo Suomeen kertakäyttömaskeja ja 3d-maskeja Kiinasta, ja näille riittää yhä kysyntää, kertoo yhtiön toinen perustaja ja tuotanto- ja suunnittelujohtaja Taina Steiner.

Valtaosa näistä maskeista menee yksityisille sairaaloille ja terveydenhuoltoalan ketjuille.

Kankaisia antimikrobisia maskeja Medanta tuottaa kuukaudessa tuhansia. Tarkempia lukuja yhtiö ei paljasta.

Toiminta maskimarkkinalla on vastannut Steinerin mukaan yhtiön odotuksia ja maskeista on tullut kestävä osa Medantan liiketoimintaa. Kiinalaismaskien yleistyminen ja hintojen lasku markkinalla eivät ole olleet yhtiölle ongelma.

”Nyt hinnat ovat laskeneet sille tasolle, missä niiden pitää ollakin”, Steiner linjaa.

"Kuluttajilla pitäisi olla mahdollisuus valita kotimainen”

Viime vuonna Talouselämä arvioi, että maskitoimialan liikevaihto yltäisi jopa satoihin miljooniin euroihin vuodessa. Arviossa sairaanhoitopiirit, kunnat, hoiva- ja terveysyhtiöt sekä teollisuuden ja palvelualojen yritykset tilaisivat valtaosin kotimaassa tuotettuja suojamaskeja.

Suomen suurimpiin maskivalmistajiin kuuluvan Lifa Airin perustaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Mäkipää uskoo nyt, että toimialan liikevaihto yltää karkeasti arvioiden noin 250 miljoonaan euroon.

Lifa Air tuottaa tällä hetkellä päivittäin noin 750 000 maskia, mutta kapasiteetti riittäisi jopa 1,5 miljoonan maskin valmistukseen.

Yhtiö tunnetaan ilmanpuhdistimien, alipaineistajien ja ilmanlaatumonitorien valmistajana, mutta se on tehnyt vuodesta 2017 maskeja Kiinassa ja käynnisti viime vuonna oman maskivalmistuksen myös Suomessa. Yhtiö tuottaa itse myös maskeissa käytettävän suodatinpaperin.

Mäkipään mukaan maskien valmistaminen Suomessa onnistuu yhtiöltä melko alhaisin kustannuksin. Tällä hetkellä kustannukset eivät ”hirveästi poikkea” kiinalaisvalmisteisten tuotteiden kustannuksista.

”Nythän on sellainen tilanne, että eiväthän omakustannushinnat ja myyntihinnat eivät ole kovinkaan korkeita. Ero ulkomaisiin maskeihin ei voi olla kovinkaan suuri, jos lainkaan”, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pysyvä tuote. Lifa Airin perustaja Vesa Mäkipää arvioi, että maskien tuotannosta on tullut elinkelpoinen toimiala Pohjoismaihin. MEERI UTTI

Haasteena on hänestä markkinoilla vallitsevan hintasodan sijaan pikemminkin se, minkälaisia eriä jakelijat ostavat markkinoilta.

Jos tukku on täyttänyt varastonsa kiinalaistuotteilla, ei suomalaisia tuotteita ehkä pääse lainkaan hyllyille. Toisaalta osa jakelijoista myös hinnoittelee suomalaistuotteen kalliimmaksi, vaikka sisäänostohinta olisi ollut sama kuin kiinalaistuotteen, hän arvioi.

”Tämä on tahdon asia, miten halutaan hinnoitella suomalainen tuote. Kuluttajilla pitäisi olla mahdollisuus valita kotimainen.”

Markkinatilanteesta huolimatta Lifa Air uskoo yhä maskituotannon tulevaisuuteen Suomessa. Yhtiö investoi tällä hetkellä vahvasti suojaavien FFP3- ja FFP2 -maskien tuotantoon.

”Meillä oli hyvä kasvu vuonna 2020. Kasvu on vielä siitä nopeutunut kuluvan vuoden aikana, me emme ole ajaneet mihinkään seinään. Me olemme luoneet uuden elinkelpoisen toimialan Pohjoismaihin”, Mäkipää kertoo.

Mäkipään mukaan yhtiö katsoo päätöksissään yli koronapandemian eri vaiheiden.

”Näitä tuotteita tarvitaan aina jatkossakin terveydenhuollossa sekä useissa töissä. Olemme ottaneet sellaisen otteen, että tavoitteena on turvata huoltovarmuus Suomessa”, Mäkipää sanoo.

Maskivalmistusta kilpailutetaan

Koronapandemia väistyy joskus, mutta kuinka Suomi pitää huolta huoltovarmuudesta pandemian eri vaiheiden tai uusien kriisien varalle? Kun koronapandemia iski Suomeen, kotimaassa ei ollut lainkaan omaa maskivalmistusta. Maskeista syntyi maailmanlaajuista pulaa, ja Suomellakin oli vaikeuksia saada hankittua riittävästi maskeja.

Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteiden hankintayksikön johtaja Mikko Matikkalan mukaan vastaavaa tilannetta ei pitäisi enää päästä syntymään. Parhaillaan meneillään on kilpailutus, joka koskee hengityssuojaimien valmistusta Suomessa. Sen tulokset tiedetään vuoden vaihteessa.

”Korvaamme ihan rahalla sitä, että kolme valmistajaa pitää huolta osaamisesta, laitteista ja valmiudesta maskivalmistukseen”, Matikkala kertoo.

HVK:n tarkoitus on tehdä valmistajille jatkossa myös tilausten pistokokeita, jotta varmuus hyvästä maskivalmiudesta säilyy Suomessa.