Koronavirustilanne- ja tiedot päivittyvät päivä päivältä. Miten vaikeaa luotettavan tiedon kerääminen on ollut, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta?

– Tässä on kyseessä kokonaan uusi virus ja uudenlainen taudinkuva, josta ei ole juurikaan vielä tutkimustietoa, kommentoi Tervahauta.

Tiedot esimerkiksi sairauden kulusta ja siihen liittyvistä riskitekijöistä päivittyvät pikku hiljaa, kun tietoa tulee lisää.

Viime viikolla ihmeteltiin, miten THL:n yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa tekemien koronan etenemistä koskevien ennustemallien luvut eroavat niin paljon esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n luvuista.

Tervahaudan mukaan eroja selittää juuri tietopohjan epämääräisyys.

Hän huomauttaa, että sairastapausten määrät ja niiden suhdeluvut voidaan laskea eri maissa eri tavoin. Eroja voi tulla esimerkiksi testauskriteereistä, -määristä ja -menetelmistä sekä oireettomien tartunnansaaneiden määräarvioista.

– Jos katsotaan kuolemien määriä tai vakavasti sairastuneiden määriä, jakolaskusta tulee epämääräinen, jos nimittäjässä on perusteeltaan ihan erilaisia lukuja eri maiden välillä, hän sanoo.

Kovaa faktaa sen sijaan tulee olemaan tieto koronakuolleiden määrästä koko väestön kokoon suhteutettuna, Tervahauta sanoo. Tämä toimii olettaen, että kuolinsyyt on tilastoitu luotettavasti.

– Siinä päästään jollain tavalla vertailukelpoisiin lukuihin, Tervahauta sanoo.

Hän huomauttaa, että kun pandemia etenee globaalisti omaan tahtiinsa eri puolilla, loppusaldo on selvillä vasta selvästi myöhemmin.

– Ennustaminen on hankalaa, varsinkin kun tietopohjat ovat laadultaan kovin vaihtelevia, hän sanoo.

Yksi merkittävimmistä asioista, jotka pitäisi saada selville viiveittä on se, missä vaiheessa nyt arkea hankaloittavia rajoituksia voidaan riittävän turvallisesti alkaa purkaa.