Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan toiminta Husissa on käynnistynyt kesäkuun alussa.

“Valtavaa ruuhkaa ei ole ollut. Olemme pystyneet ottamaan lähetetyt potilaat hyvin vastaan. Kesän aikana on hoidettu vasta kymmeniä, alle sataa potilasta”, ylilääkäri Helena Liira kertoo.

”Potilaat ovat pääosin keski-ikäisiä ja nuoria, ei vanhoja niinkään.”

Suosittelemme rokotuksen ottamista myös tästä näkökulmasta, jos joka viidennellä on kolmen kuukauden kohdalla vielä jotain oireita havaittavissa.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalle pääsee hoitoon lääkärin lähetteellä, jos potilaalla on osoitettu koronavirusinfektio ja pitkäaikaisoireita vähintään kolmen kuukauden ajan. Poliklinikalla toimii moniammatillinen tiimi, psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja ja lääkäreitä.

“Pitkäaikaisista koronavirusoireista kärsivien potilaiden oirekirjo on samankaltainen kuin muualla maailmalla. Heille järjestetään kuntoutusta yksilöllisesti”, Liira kertoo.

Husin poliklinikalla hoidetuilla long covid -potilailla on muun muassa väsymystä, aivosumua, neurologisia oireita ja keuhko-oireita.

”Ennuste on kuitenkin hyvä. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että oireet väistyvät useimmiten. Eivät ole jäämässä pysyviksi. Pitkittyneistä oireista kärsii kolme kuukautta noin 10–20 prosenttia sairastuneista. Elämää hankaloittavia ja toimintakykyä vaikeuttavia oireita tulee vain 1–5 prosentille sairastuneista. ”

Toimintakyvyn ja ennusteen tutkimusta

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista ei ole vielä paljoa tutkimustietoa. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla tehdään lääketieteellistä tutkimustyötä aktiivisena osana kansainvälistä yliopistosairaalaverkostoa sekä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Poliklinikka kutsuu potilaat kohorttitutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden oirekuvaa ja ennustetta sekä potilaiden toimintakykyä.

Lisäksi poliklinikalla on suunnitteilla koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismia selvittäviä tutkimuksia. Viruksen tiedetään voivan aiheuttaa monenlaisia elin- ja kudosvaurioita, mahdollisesti myös autoimmuunireaktioita ja autonomisen hermoston häiriöitä.

“Seuraamme tiiviisti myös kansainvälisiä tutkimuksia. Koronavirustartunnan pitkäaikaisoireet ovat todellinen terveysongelma ja suosittelemme rokotuksen ottamista myös tästä näkökulmasta, jos jopa joka viidennellä on kolmen kuukauden kohdalla vielä jotain havaittavissa”, Liira sanoo.