Maaliskuussa parissa viikossa ehti tapahtua paljon Suomessa: maa julistettiin poikkeustilaan, niin ulkorajat kuin Uudenmaan raja suljettiin, satoja tuhansia suomalaisia lomautettiin ja kaupunkien keskustat tyhjenivät myymälöiden ja ravintoloiden sulkiessa ovensa.
Tavallisesti tiiviisti taloutta seuraava Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus oli nuo viikot koronaviruksen aiheuttaman covid19-viruksen kourissa. Tauti nosti korkean kuumeen ja vei Brotheruksen viikoksi sairaalaan.
Tällä viikolla hän pääsi palaamaan jälleen töihin etäkonttorilla. Miltä Suomen taloustilanne ja -näkymät näyttävät parin viikon poissaolon jälkeen?
– Eihän tätä samaksi maaksi tunnista. Tässä tulee yrityksillä konkursseja, ihmiset menettävät työpaikkoja ja kuluttajat muuttuvat varovaisiksi. Nyt voi sanoa, että alkuvaiheessa oltiin liian löperöitä, ja nyt on jouduttu ottamaan käyttöön todella tiukkoja toimia, Brotherus sanoo.
– Kommentoin jo maaliskuun alkupuolella, että tämä on iso isku talouteen ja tämä vuosi menee miinukselle. Silloin yleisesti vielä arvioitiin, että tästä selvitään, jos ei nyt olankohautuksella, niin pienillä vaurioilla.
Vaikka Brotherus oli alkujaankin pahimpien varoittelijoiden joukossa, on tilanne hänen mielestään edelleen synkentynyt. Brotherus arvioi Suomen talouden supistuvan tänä vuonna useamman prosenttiyksikön, mutta ennustehaarukka on nyt poikkeuksellisen leveä.
Hän ei usko Suomen talouden nopeaan ”V-toipumiseen”.
– Vaikka virus taltutettaisiin nopeasti, jäävät jäljet talouteen pidemmäksi aikaa. Talous varmasti kasvaa kriisin jälkeen prosenteissa nopeasti, mutta aiemman kuopan kuromiseen menee kuukausien sijaan vuosia. Näkymät ovat sekä sumuiset että synkät tällä hetkellä.
Brotheruksen mukaan talouskasvun palauttamisen kannalta palvelusektorin elpyminen on keskeistä.
– Pandemia repii ja rikkoo kansainvälisiä tuotantoketjuja, mutta toipuminen tältä osin voi olla yllättävän nopeaa. Sen sijaan kotitalouksien ja kuluttajien mielien muutos voi aiheuttaa suuremman sukelluksen talouteen.
Brotherus muistuttaa, että koronavirus on taltutettava muuallakin, jotta vienti ja investoinnit lähtevät liikkeelle. Taustalla sekä Euroopan keskuspankilta että EU-maiden johdolta tarvitaan ripeitä ja yhtenäisiä toimia.
– EKP on jälleen toiminut muita länsimaisia keskuspankkeja varovaisemmin, ja inflaatio-odotukset ovat sulaneet huolestuttavasti. Kriisissä keskuspankin pitäisi herättää luottamusta viestimällä ennakoivasti, jolloin tarvittaisiin myös vähemmän korjaavia toimenpiteitä" Brotherus sanoo.
Sairastuminen sai ymmärtämään epidemian vakavuuden.
– Minulla oli ehkä virheellinen käsitys, että tautiin menehtyy lähinnä riskiryhmään kuuluvia, mutta se voi olla perusterveellekin vakava tauti ja viedä vähintään työkunnon, Brotherus sanoo.
Lue myös:
Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
