Taloudellisilla tappioilla mitattuna koronaviruksen kilohinta on noin 20 miljardia euroa. Harva aine on näin tähtitieteellisen kallista, vaikkakaan maailmanennätyksestä ei ole kyse.

Koska koronaviruksen kokonaismassaa ei tiedetä kovin tarkasti, saattaa luku olla oikeasti ”vain” 2 miljardia per kilo, tai mahdollisesti jopa 200 miljardia. Lukujen perusteet esitellään alempana.

Lähtökohtana väitteille on koronavirusten kokonaismäärä maailmassa. Yhdellä hetkellä virusmassaa löytyy palloltamme karkeasti 1 kilogramma – joskin oikea vastaus voi sijoittua mihin hyvänsä 100 gramman ja 10 kilon väliltä. Tästä israelilaisten biotieteilijöiden laskelmasta T&T uutisoi maanantaina.

Saman tutkimuksen tiedoista voitiin laskea myös, että koko pandemian aikana koronaviruksia on ollut pyöreästi 500-kertainen määrä: todennäköisimmin noin 500 kiloa, eli virherajat huomioiden jotakin noin 50 kilon ja 5 tonnin väliltä.

Kokonaisvaikutusten arviointiin jälkimmäinen luku on tietenkin oikea. Yksi hetkellinen kilo koronavirusta ei pitäisi maailmaa pysähdyksissä kuin muutaman päivän, jos se ei lisääntyisi vaan yllättäen kuolisi pois.

Arvio taloudellisista tappioista voitaneen tehdä tähänastisten menetysten perusteella. Kaikkia pandemian aiheuttamia tappioita ei ole toki vielä nähty, mutta eipä ole nähty myöskään kaikkea sitä koronavirusmassaa, joka tulee Maapallolle vielä ilmestymään. Summittainen yksikköhinta voidaan kuitenkin laskea sen perusteella, mitä toistaiseksi on nähty.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tilaston mukaan maailman bruttokansantuote tippui vuonna 2020 noin 4,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Tässä on kuitenkin mukana kaksi hyvää kuukautta vuoden alusta – noin 5,5 prosentin tappio ensimmäisen 12 pandemiakuukauden ajalta lienee kohtuullinen arvio.

Koska vertailukohtana ei ole nollakehitys vaan edellisten vuosien keskimäärin noin 3,5 prosentin kasvu, voidaan koronaviruksen arvioida aiheuttaneen pelkästään maaliskuusta 2020 helmikuuhun 2021 noin 9 prosentin tappion suhteessa talouskehityksen odotustasoon.

Tänä vuonna talous kasvaa kohisten verrattuna viime vuoteen: IMF ennusti viime syksynä reilun 5 prosentin lisäystä.

Tässä on kuitenkin vain 1,5 prosenttiyksikköä ekstraa pandemiaa edeltävään elämään nähden – maailman talous jää edelleen 6,5 prosenttia kuopalle siitä, mitä se olisi muuten ollut. Maaliskuun alun 2021 jälkeisen 3,5 kuukauden ajalta tämä tekee laskennalliseen summaan noin 2 prosenttiyksikköä lisää.

Niinpä laskujen perusteena käytetään arviota, että koronaviruksen tappiot toistaiseksi vastaavat noin 11 prosenttia maailman vuoden 2019 bkt:stä. Maailman bkt 2019 oli puolestaan vajaat 90 000 miljardia dollaria eli noin 75 000 miljardia euroa, mikä tekee tappioiksi noin 8000 miljardia euroa.

8000 miljardia euroa 500 kiloa kohti tarkoittaa 16 miljardia. Tämä pyöristettäköön alussa mainittuun 20 miljardiin. Tuloksen ilmoittaminen tarkemmin ei ole mielekästä, sillä virherajat ovat joka tapauksessa kymmenkertaiset molempiin suuntiin: vastaus on 2 ja 200 miljardin euron väliltä.

Ei maailmanennätys, lähellekään

Tavallisiin materiaaleihin verrattuna koronavirus on luonnollisesti äärimmäisen kallista. Kullan kilohinta on suuruusluokkaa 50 000 euroa, ydinaseissa käytetyn plutonium-239:n noin 4 miljoonaa.

Vaaleanpunaiset timantit, vieläpä hiottuina, maksavat huutokaupoissa noin 10 miljardia euroa kilolta. Toisin sanoen vaaleanpunaiset timantit yltävät samaan mittaluokkaan koronaviruksen kanssa.

Niinkin tavallaan arkipäiväinen aine kuin kasvohoidoissa käytetty botuliinitoksiini on kuitenkin tuhansia kertoja kalliimpaa kuin koronavirus. Koronavirusta kalliimpia ovat luonnollisesti myöskin hiukkaskiihdyttimissä tuotetut ultraharvinaiset alkuaineet sekä antimateria.

Maailmanennätysainetta koronavirus ei siten ole millään muotoa, vaikka tavattoman hintavaa onkin.

Päivitetty 15.6.2021 kello 14:33: Korjattu pilkkuvirhe vaaleanpunaisten timanttien kanssa.

Lue myös: