Suomi on päättänyt, että rokotteita jaetaan tasaisesti väestön mukaan eri alueille. Erot koronan esiintyvyydessä ovat kuitenkin suuria. Uudellamaalla esiintyvyys, eli tapausten määrä suhteessa asukaslukuun, on 14 kertaa suurempi kuin Keski-Pohjanmaalla ja lähes yhdeksän suurempi kuin Etelä-Savossa. Päätös rokotteiden tasaisesta jakamisesta alueille on poliittinen.

– Jos ajatellaan kylmän strategisesti, niin epidemian hallinnan kannalta alueellisten erojen huomioiminen johtaisi parempaan tulokseen, sanoo Husin diagnostiikasta vastaavan Huslabin johtaja Lasse Lehtonen.

Lehtonen on koulutukseltaan lääketieteen ja oikeustieteen tohtori. Hän on myös Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori.

Lehtonen muistuttaa, että nykyisillä rokotusmäärillä ei ole suurta vaikutusta epidemian taltuttamisessa. Tilanne voi muuttua, kun rokotteita saadaan enemmän.

– Jos saisimme yksi tai kaksi miljoonaa Astra Zenecan rokotetta helmikuussa, olisi mahdollista puhdistaa kokonaisia alueita koronasta. Silloin voisi pohtia kannattaako Helsingissä ja Uudellamaalla rokottaa koko väestö. Se pysäyttäisi taudin leviämisen muille alueille ja olisi rokotusten tehon kannalta paras vaihtoehto, sanoo Lehtonen.

Tällaiset rokotukset myös etenevät nopeasti. Rokotustahti hidastuu, kun rokottaminen etenee tarkan ja moniportaisen riskiluokituksen mukaan.

– Yksi salaisuus rokotusten nopeaan etenemiseen Tanskassa on suoraviivainen rokotusjärjestys. Määriteltyjä riskiryhmiä on vähemmän.

Kun rokotteita on rajatusti, tulee vastaan toinen ongelma. Riskiryhmään kuuluvat ovat suuremmassa vaarassa siellä, missä esiintyvyys on suurta. Jos hallitus haluaa vähentää ihmisiin kohdistuvaa vaaraa sen mukaan, kuinka vakava vaara heihin kohdistuu, tulisi riskiryhmiä rokottaa alueellisessa järjestyksessä.

Lehtonen ei halua esittää jyrkkää arvostelua rokotestrategiasta.

– En tiedä minkälainen harkinta on rokotestrategian taustalla, vai onko tässä vain oltu demokraattisia. Toki jos Euroopassa rokotuksia olisi kohdistettu sinne, missä tautia on eniten, ei Suomeen olisi tullut yhtään rokotetta.

Rokotteiden jakaminen väestön mukaan eri puolille Suomea saattaa myös edistää viruksen mutatoitumista.

– Mutaatiot syntyvät huonosti rokotetussa väestössä, kun virus pääsee liikkumaan ja hakee muotoja, joihin rokote ei pure. Parasta olisi, että rokotetta olisi niin paljon, että näitä asioita ei tarvitse miettiä, sanoo Lehtonen.