Koronatestit eivät tunnista kaikkia tartuntoja, arvioivat asiantuntijat. Testissä käyneen ihmisen kannattaa ottaa se huomioon niin kauan, kuin hengitystieoireet jatkuvat.
Nykyisin käytössä olevilla pcr-koronatesteillä voidaan käytännössä havaita noin 60–80 prosenttia tartunnoista, kertoo Husin virologian ja immunologian vastuuyksikön päällikkö, osastonylilääkäri Satu Kurkela.
– Tiedämme, että pcr-testien herkkyys on parhaimmillaankin hiukan yli 80 prosenttia, kun otetaan huomioon koko prosessi näytteenotosta analysointiin.
Kurkelan mukaan Suomessa käyttöön suunniteltujen antigeenipikatestien herkkyydestä ei voi antaa mitään täsmällistä prosenttilukua. Hän kuitenkin arvioi esimerkiksi jo entuudestaan käytössä olleiden influenssavirusten antigeenitestien perusteella, että myös koronaviruksen osalta antigeenitestien herkkyys olisi matalampi kuin pcr-testien.
Antigeenipikatesteistä tuloksen voi saada jo noin 20 minuutissa.
Kurkela tarkentaa, että pcr-testit ovat itsessään tarkkoja silloin, kun katsotaan pelkkää talteen otetun näytteen analysointia. Sen sijaan kun puhutaan testin herkkyydestä yleisesti, tarkoitetaan laajemmin koko prosessia näytteenotossa.
Näytteenottotikkuun ei esimerkiksi aina satu tarttumaan virusta potilaan nenänielusta juuri näytteenottohetkellä, vaikka siellä virusta olisikin, Kurkela sanoo.
Silloin testin analyysikään ei luonnollisesti voi koronavirusta todeta.
– Koronan antigeenitesteistä, jotka testaavat covid-19-tautia aiheuttavaa sars-cov-2-viruksen-pintaproteiinia, ei ole juurikaan kunnollista tieteellistä informaatiota käytettävissä. Uskoisin, että sitä informaatiota varmaan kyllä pian tulee.
Koronatestien luotettavuuden nosti esille myös Helsingin yliopiston immunologian tutkija ja Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätauteihin erikoistuva lääkäri Iivo Hetemäki Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa keskiviikkona.
Negatiivinen testitulos ei vapauta heti normaaliin elämään.
Mitä testien herkkyys tarkoittaa käytännössä koronatestissä käyneelle ihmiselle?
– Negatiivinen testitulos ei vapauta normaaliin elämään, jos henkilö on selvästi oireinen, Satu Kurkela sanoo.
– Ohjeistuksena on, että oireiden pitää olla selvästi lievenemään päin, vaikka tulos on negatiivinen, ennen kuin voi palata normaaliin elämään.
Kurkelan mukaan hengitystieoireiden ei tarvitse olla kuitenkaan täysin kadonneita negatiivisen testituloksen jälkeen, jotta normaalielämään voi palata.
– Monesti flunssan jälkeen yskä voi jatkua parikin viikkoa, se on normaalia.
Koronaviruksen tartuttavuus vähenee Kurkelan mukaan ajan kuluessa asteittain, eikä voi sanoa, että tartuttavuus loppuisi jonakin tiettynä päivänä.
Kuinka yleisiä väärät negatiiviset tulokset sitten ovat?
– Tiedetään tapauksia, joissa potilas on päätynyt sairaalahoitoon, jossa on lähdetty ottamaan seurantanäytteitä, ja vasta seurantanäytteissä on pystytty osoittamaan koronatesti positiiviseksi. Se ei ole mitenkään tavaton ilmiö, Kurkela sanoo.
Jos hengitystieoireista kärsivä potilas on saanut negatiivisen koronatestituloksen ja pärjää kotihoidossa, häneltä ei ole kliinisesti tarkoituksenmukaista ottaa uusia koronatestinäytteitä varmuuden vuoksi, Kurkela sanoo.
Husilla on toistaiseksi käytössään pcr-koronatestejä. Hus ei ole Kurkelan mukaan ainakaan tässä vaiheessa hankkimassa antigeenitestejä, mutta myöhemmin niiden hankkiminen voisi olla mahdollista. Jos epidemiologinen tilanne muuttuu, voidaan sen hallintaakin tarvita uusia tapoja.
Nyt Husin hankkimat niin sanotut pikatestit päivystykseen ja lentokentälle ovat pcr-pikatestejä, eivät antigeenitestejä. Pcr-pikatestissä laite valmistaa testin 1,5 tunnissa, mutta analyysi ja testituloksen tulkinta mukaan luettuna testituloksen voi käytännössä saada 3-4 tunnissa, Kurkela sanoo.
Antigeenitestejä aikovat ottaa käyttöön esimerkiksi lääkäriasemaketjut Terveystalo ja Mehiläinen.
Terveystalo haki torstaina ArcDian Maripoc-pikatestien käyttöön lupaa Aluehallintovirastolta.
– Olemme verifioineet, että pikatestit toimivat meidän käytössämme, kertoo Terveystalon laboratoriodiagnostiikan johtaja Eeva Nyberg-Oksanen.
Terveystalon valvova laboratorio jätti hakemuksen Aville keskuslaboratorion välityksellä torstaina, jotta hakemus ehtisi käsittelyyn THL:n toimilupatyöryhmän kokoukseen tämän viikon perjantaina. Ryhmä laatii Aville lausunnot testeistä lupakäsittelyä varten.
Myös Nyberg-Oksanen toteaa, että antigeenitestejä ei pidetä yhtä herkkinä kuin pcr-testejä.
Hän uskoo, että pikatesteillä voisi kuitenkin olla arvoa pcr-testien rinnalla, koska pikatesti antaa nopeasti tiedon selkeästi positiivisesta koronatartuntatapauksesta. Nopeus auttaisi tartuntojen jäljittämisessä ja epidemian rajoittamisessa.
Nyberg-Oksasen mukaan antigeenitestin haasteena on, että jos covid-19-tautiin sairastunut potilas testataan hyvin aikaisessa vaiheessa tartuntaa, ei koronaviruksen elimistössä muodostama antigeeni välttämättä vielä näy pikatestissä. Hänen mielestään potilaalta voitaisiin tarpeen mukaan ottaa samalla myös pcr-testi, joka varmistaisi tuloksen myöhemmin.
Yksi käyttötapa pikatesteille voisi Nyberg-Oksasen mielestä olla se, että testattaisiin nopeasti isompia ihmisjoukkoja. Näin ryhmässä oleva tartunta voitaisiin mahdollisesti saada selville nopeasti, vaikka testi ei olekaan yhtä tarkka kuin pcr-testi.
– Erityisesti, kun käytettäisiin Maripocin laajaa testipaneelia, jossa selviää paremmin onko kyseessä joku 11:sta taudinaiheuttajasta, kuten esimerkiksi influenssa tai pneumokokki.”
Mehiläinen on kertonut jättäneensä hakemuksen pikatestien käytöstä Aville jo heinäkuun alussa.
