Koronarokotteita joudutaan tällä hetkellä hankkimaan Suomessa ilman kilpailutuksia ja hankintamenettelyitä. Koronarokotteisiin on aiemmin budjetoitu 110 miljoonaa euroa ja nyt tehdyssä lisätalousarviossa niihin budjetoidaan 70 miljoonaa euroa lisää.
– Rokoteannosten hinnat vaihtelevat 2,5 eurosta vajaaseen 22 euroon. Hinnat menevät kysynnän mukaan. Tavallisesti esimerkiksi influenssarokotteiden hinnat kilpailutetaan normaalin hankintamenettelyn mukaan, mutta nyt sellaista menettelyä ei ole. Hinnat ovat huikeita, jos siihen vertaa, sanoo STM: kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Varhila, THL:n ylilääkäri Tuija Leino ja Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen keskustelivat koronatilanteesta perjantaina Terveystaloustieteen päivän paneelikeskustelussa.
Koronasta aiheutuneiden kokonaiskulujen joukossa koronarokotteiden hinta on vain pieni osa. Satsaus rokotteisiin on järkevä myös taloudelliselta kannalta, jos rokotteiden avulla esimerkiksi bruttokansantuotteen lasku vähenee vain hiukankin tänä vuonna.
Siitä ei ole näyttöä, että rokotteisiin olisi kannattanut varata vielä enemmänkin rahaa. Vaikka esimerkiksi Israel on saanut rokotettua huomattavan suuren osan väestöstään ostamalla rokotteita kovilla hinnoilla, vastaavasta satsauksesta ei välttämättä olisi ollut hyötyä Suomessa.
– Israelin koronatilanne on hyvin erilainen kuin Suomen. Siellä on ollut niin huono tilanne, että maa toimii tavallaan faasi neljän laboratoriona. On vaikea uskoa, että Suomi olisi mitenkään hyötynyt siitä, että olisimme livenneet EU:n ryhmähankinnasta tai tehneet omia sopimuksia suoraan yhtiöiden kanssa, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.
Leino huomauttaa, että rokotteita ei ylipäätään ole helppo valmistaa, joten jos resursseista on pulaa, ei niitä rahallakaan saa.
– Normaalistikaan emme ole kertaakaan onnistuneet saamaan juuri haluamaamme HPV-rokotetta, koska sen saatavuus on huono, Leino vertaa.
Suomessa on käyty viime aikoina keskustelua myös siitä, onko valittu alueellisesti tasa-arvoinen rokotusjärjestys oikea. Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen kritisoi sitä, että rokotteet jaetaan tasaisesti kaikille alueille Suomessa huolimatta erilaisista epidemiatilanteista.
– Muulloinkin rokotteita allokoidaan. Ahvenanmaalaiset rokotetaan puutiaisaivokuumetta vastaan, koska siellä sitä on, ja muuta Suomea ei. Jos kaikki saataisiin nyt rokotettua nopeasti koronaa vastaan, tätä kysymystä ei tarvitsisi miettiä, mutta nyt alueellinen jako olisi tärkeä, Tuominen sanoo.
THL:n Leinonen sanoo, että periaatteessa Tuomisen argumentti on oikea.
– Samalla ilmaantuvuusperusteella Uusimaa myös suljettiin keväällä. Onhan täsä ristiriita, Leino sanoo.
Käytännössä Tuomisen ehdotusta olisi kuitenkin Leinon mielestä vaikea toteuttaa, koska virustilanne muuttuu nopeasti, ja rokotteiden jakelujärjestelmä taas on hidas. Rokotteita olisi vaikea saada nopeasti toimitetuksi sinne, missä kulloinkin tilanne huononee.
– Tilanne voi muuttua nopeasti, mutta esimerkiksi Helsingissä Itäkeskuksen ympäristössä koronatilanne on pysyvästi huonompi, Tuominen huomauttaa.
STM:n Kirsi Varhila sanoo, että nyt koronarokotteet on päätetty jakaa erva-alueille asukaslukuperusteisesti.
–Erva-alueet ovat sitten itse päättäneet, miten rokotukset jaetaan alueilla. Aina päätökset eivät ole olleet niin järkeviä, Varhila toteaa.
Siitä sen sijaan kaikki ovat yhtä mieltä, että Suomen strategia, jonka mukaan iäkkäät rokotetaan ensin, on oikea.
– Ongelma on suurin ikäihmisillä, ja heidät saamme rokotettua hitaallakin tahdilla kohtuullisen nopeasti. Heidän rokottamisestaan saadaan ehdottomasti suurin terveyshyöty, ja sitä rokotuksilla haetaan, Tuominen sanoo.
Suomessa kukaan ei ole kehdannut ääneen esittää, että työikäiset pitäisikin rokottaa ennen vanhuksia.
– Mutta onhan näitä esityksiä ollut siitä, ketkä kaikki ryhmät pitäisi rokottaa ensin, esimerkiksi taksinkuljettajat. Niukassa rokotetilanteessa se olisi vanhuksilta pois, mutta kukaan ei vain kehtaa sanoa sitä ääneen, Varhila sanoo.
