Tänä keväänä THL:lle on ilmoitettu yli neljä kertaa vähemmän elintarvike- ja vesivälitteisiä epidemiaepäilyjä kuin aiempina vuosina. Maaliskuun ja toukokuun välillä on ilmoitettu neljä elintarvikevälitteistä epidemiaepäilyä, kun aiempina vuosina ilmoituksia on ollut keskimäärin 18.

– Syynä on todennäköisesti koronavirus ja siihen liittyvät rajoitukset ja suositukset. Kun käsiä pestään ahkerasti ja ruokaa valmistetaan pienemmille joukoille, epidemioita on vähemmän, sanoo THL:n epidemiologieläinlääkäri ja vuoden eläinlääkäriksi 2020 valittu Ruska Rimhanen-Finne tiedotteessa.

Tämän kevään epidemioissa epäiltyjä taudinaiheuttajia ovat olleet kampylobakteerit, yersinia sekä norovirus.

Kampylobakteerit ovat merkittäviä vesivälitteisten epidemioiden aiheuttajia, joita esiintyy etenkin luonnonvesissä. Kampylobakteerit voivat saastuttaa juomaveden, jos siihen pääsee pinta- tai jätevettä esimerkiksi tulvimisen tai putkirikkojen seurauksena.

Yersiniat aiheuttavat epidemioita, jotka ovat usein lähtöisin kasviksista. Kasvikset voivat saastua suoraan eläinten ulosteista tai kasteluveden välityksellä. Myös huonosti kypsennetyt tai raa'at elintarvikkeet, kuten raaka liha ja pastöroimaton maito voivat sisältää yersinia- ja kampylobakteereita.

Norovirus on yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja. Se leviää herkästi kosketus- tai aerosolitartuntana, mutta voi levitä myös elintarvikkeiden tai veden välityksellä.

– Kesän tullen ruuan valmistaminen ja ulkona syöminen lisääntyvät. Tärkein keino välttyä ruokamyrkytyksiltä pätee kesälläkin: pese kädet huolellisesti aina ennen ruuanlaittoa ja ruokailua. Muista myös pestä kasvikset, kypsentää liha ja huolehtia ruokien hyvistä käsittely- ja säilytystavoista, Rimhanen-Finne muistuttaa.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2020.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.

Lue myös: